- 
			
				
- 
									
   Suomen Raamattuopisto (1776)									 - 
									
									 
- 
									
									13
									 
									 
									|Eclesiastés 2:13|
									niin minä näin, että viisaus on hyödyllisempi tyhmyyttä, niinkuin valo on pimeyttä hyödyllisempi.									
									    
								 
- 
									
									14
									 
									 
									|Eclesiastés 2:14|
									Viisaalla on silmät päässänsä, tyhmä taas vaeltaa pimeässä; mutta minä tulin tietämään myös sen, että toisen käy niinkuin toisenkin.									
									    
								 
- 
									
									15
									 
									 
									|Eclesiastés 2:15|
									Ja minä sanoin sydämessäni: Se, mikä kohtaa tyhmää, kohtaa minuakin; miksi olen sitten niin tuiki viisaaksi tullut? Ja minä sanoin sydämessäni: Tämäkin on turhuutta.									
									    
								 
- 
									
									16
									 
									 
									|Eclesiastés 2:16|
									Sillä ei jää viisaasta, niinkuin ei tyhmästäkään, ikuista muistoa, kun kerran tulevina päivinä kaikki unhotetaan; ja eikö kuole viisas niinkuin tyhmäkin?									
									    
								 
- 
									
									17
									 
									 
									|Eclesiastés 2:17|
									Niin minä kyllästyin elämään, sillä minusta oli pahaa se, mikä tapahtuu auringon alla, koskapa kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.									
									    
								 
- 
									
									18
									 
									 
									|Eclesiastés 2:18|
									Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.									
									    
								 
- 
									
									19
									 
									 
									|Eclesiastés 2:19|
									Ja kuka tietää, onko hän viisas vai tyhmä? Mutta hallitsemaan hän tulee kaikkia minun vaivannäköni hedelmiä, joiden tähden minä olen vaivannut itseäni ja ollut viisas auringon alla. Tämäkin on turhuutta.									
									    
								 
- 
									
									20
									 
									 
									|Eclesiastés 2:20|
									Niin minä annoin sydämeni vaipua epätoivoon kaikesta vaivannäöstäni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla.									
									    
								 
- 
									
									21
									 
									 
									|Eclesiastés 2:21|
									Sillä niin on: ihmisen, joka on vaivaa nähnyt toimien viisaudella, tiedolla ja kunnolla, täytyy antaa kaikki ihmiselle, joka ei ole siitä vaivaa nähnyt, hänen osaksensa. Sekin on turhuutta ja on suuri onnettomuus.									
									    
								 
- 
									
									22
									 
									 
									|Eclesiastés 2:22|
									Sillä mitä saa ihminen kaikesta vaivannäöstänsä ja sydämensä pyrkimyksestä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?									
									    
								 
 - 
									
 - 
				
Sugerencias
 

Haga clic para leer Juan 16-18