-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Eclesiastés 1:1|
Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.
-
2
|Eclesiastés 1:2|
Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!
-
3
|Eclesiastés 1:3|
Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?
-
4
|Eclesiastés 1:4|
Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.
-
5
|Eclesiastés 1:5|
Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se jälleen nousee.
-
6
|Eclesiastés 1:6|
Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrollensa tuuli palajaa.
-
7
|Eclesiastés 1:7|
Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.
-
8
|Eclesiastés 1:8|
Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.
-
9
|Eclesiastés 1:9|
Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.
-
10
|Eclesiastés 1:10|
Jos jotakin on, josta sanotaan: Katso, tämä on uutta, niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä.
-
-
Sugerencias
Haga clic para leer Juan 14-15