-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
11
|Rute 2:11|
Boas vastasi ja sanoi hänelle: minulle ilmoitettiin kaikki, mitäs tehnyt olet anopilles, sittekuin sinun miehes kuoli: ettäs jätit isäs ja äitis, ja isäs maan, ja matkustit kansan tykö, jota et sinä ennen tuntenut.
-
12
|Rute 2:12|
Herra maksakoon sinulle työs, ja sinun palkkas olkoon täydellinen Herran Israelin Jumalan tykönä, jonka tykö sinä olet tullut, turvaamaan hänen siipeinsä alle!
-
13
|Rute 2:13|
Hän sanoi: anna minun löytää armo sinun kasvois edessä, minun herrani; sillä sinä olet lohduttanut minua ja olet puhutellut piikaas suloisesti, vaikka en minä ole niinkuin joku sinun piioistas.
-
14
|Rute 2:14|
Boas sanoi jälleen hänelle: koska ruan aika joutuu, niin tule tänne, syö leipää ja kasta palas etikkaan. Niin hän istui elonleikkaajain viereen, ja hän antoi hänelle kuivatuita tähkäpäitä, hän söi ja ravittiin, ja jätti jotakin tähteeksi.
-
15
|Rute 2:15|
Kuin hän nousi poimimaan, käski Boas palvelioitansa ja sanoi: sallikaat hänen poimia lyhdetten keskellä ja älkäät häntä häväiskö.
-
16
|Rute 2:16|
Varistelkaat myös sitomista läpimitten hänelle, ja jättäkäät siihen, että hän ne poimis, ja älkään yksikään häntä nuhdelko!
-
17
|Rute 2:17|
Niin poimi hän pellolla ehtooseen asti, ja hän tappoi ne poimitut; ja oli liki yksi epha ohria.
-
18
|Rute 2:18|
Ja hän kantoi ne ja vei kaupunkiin, ja osoitti anopillensa, mitä hän oli poiminut. Toi myös ne ruan tähteet, joista hän oli itsensä ravinnut ja antoi hänelle.
-
19
|Rute 2:19|
Silloin sanoi hänen anoppinsa hänelle: kussas olet poiminut tänäpänä, ja kussas olet työtä tehnyt? Siunattu olkoon se, joka sinun tuntenut on! Ja hän ilmoitti anopillensa, kenenkä tykönä hän työtä teki, sanoen: se mies, jonka tykönä minä tänäpänä työtä tein, kutsutaan Boas.
-
20
|Rute 2:20|
Noomi sanoi miniällensä: hän olkoon siunattu Herralta, joka ei ole ollut armotoin enemmin eläviä kuin kuolleitakaan vastaan. Ja Noomi sanoi hänelle: tämä mies on meidän lähimmäisemme ja on meidän perillisemme.
-
-
Sugestões
Clique para ler Isaías 56-58
07 de agosto LAB 585
LIVRES I
Isaías 56-58
Oprimido e desejando um livramento. Era assim que eu estava me sentindo numa tarde de domingo, há alguns dias. Meu peito apertava, estava triste. Foi quando recebi um CD que eu nunca vira antes: “Livres”. Fiquei olhando sua capa: quatro homens vestidos de jeans e camisas soltas, bem à vontade, num gramado bem gostoso, sob um céu limpo, azul anil. Então pensei: “essa foto realmente lembra liberdade.”
Resolvi abrir o CD. Vi o encarte. Uma arte limpa, clean. Cada uma das fotos passava para mim uma visão de liberdade. Li o texto do encarte, que falou ao meu coração desejoso de se ver livre. Você gosta de ser livre? Então, eu já estava convencido a ouvir o CD. E olha que sou crítico! Coloquei a primeira música e gostei. Ela me fez lembrar que Deus irá comigo. A terceira lembrou-me da liberdade que eu tinha quando era criança, ótima. Fui ficando cada vez mais boquiaberto. Cada música era melhor que a outra: todas girando em torno do tema do CD, o nome da segunda música desse CD “Livres”. Mas não fiquei tão impressionado pela beleza das músicas. Os cantores cantam muito, o que mais me chamou a atenção não foi a bela técnica vocal deles. O que me encantou foi o sentimento que a soma de tudo produziu em mim: a arte, instrumentalidade, linguagem, visual, letras, musicalidade, tudo, a soma de tudo só me trouxe um tipo de sentimento: sou livre em Jesus! Amém! Quando terminei de ouvi-lo, estava com a alma lavada. Uma bênção. Realmente Deus quer nos ver livres.
Você deve estar se perguntando que CD é esse. É quarteto Ônix, de Novo Hamburgo, RS (Fone: 51-3066-3499, 8120-2806; e-mail: betinhoonix@gmail.com). O CD inteiro é um louvorzão no pleno sentido da palavra. Muito bom! E falando em palavra, a palavra “livres” é a mesma que poderíamos dizer ser a palavra-chave da leitura bíblica de hoje. A Bíblia nos apresenta esta vontade de Deus: ver-nos livres.
Quer ver só? Isaías 56 mostra que a salvação que o Senhor oferece é de uma liberdade tão grande, que não é só para um povo em particular. É para todo tipo de gente, de todas as nações. Esta consolação para os contritos continua no capítulo 57 e a leitura bíblica de hoje culmina com Isaías 58, onde é mostrado o sentido do verdadeiro jejum. Na realidade, é o sentido da verdadeira religião, que em um verso pode ser resumido assim: “desatar as cordas do jugo e por em liberdade o os oprimidos.” Tudo na leitura de hoje, na Bíblia, no plano de Deus, combina para vestir-nos com uma palavra: livres!
Valdeci Júnior
Fátima Silva