-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
6
|1 Samuel 22:6|
Ja Saul kuuli, että David ja ne miehet, jotka hänen tykönänsä olivat, tulivat tiettäväksi. Ja Saul asui Gibeassa metsistössä Ramassa, ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä, ja kaikki hänen palveliansa seisoivat hänen tykönänsä.
-
7
|1 Samuel 22:7|
Niin sanoi Saul palvelioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kuulkaat, te Jeminin lapset! antaako Isain poika teille kaikille pellot ja viinamäet, ja tekeekö hän teitä kaikkia tuhanten ja satain päämiehiksi?
-
8
|1 Samuel 22:8|
Että te kaikki teitte liiton minua vastaan, ja ei ole yhtään, joka ilmoitti sen minun korvilleni että minun poikani on myös tehnyt liiton Isain pojan kanssa ja ei ole yhtäkään teistä, joka sitä panee pahaksensa minun tähteni, ja ei myös ilmoita sitä minun korvaini kuullen, että minun poikani on yllyttänyt palveliani minua vastaan, väijymään minua, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
-
9
|1 Samuel 22:9|
Niin vastasi Doeg Edomilainen, joka seisoi Saulin palveliain tykönä, ja sanoi: minä näin Isain pojan tulevan Nobeen, Ahimelekin Akitobin pojan tykö.
-
10
|1 Samuel 22:10|
Hän kysyi Herralta neuvoa hänen tähtensä ja evästi hänen, ja antoi hänelle Philistealaisen Goljatin miekan.
-
11
|1 Samuel 22:11|
Niin kuningas lähetti kutsumaan pappia Ahimelekia Akitobin poikaa ja kaikkea hänen isänsä huonetta, pappeja, jotka olivat Nobessa; ja he tulivat kaikki kuninkaan tykö.
-
12
|1 Samuel 22:12|
Ja Saul sanoi: kuule sinä Akitobin poika. Hän sanoi: tässä minä olen, herrani.
-
13
|1 Samuel 22:13|
Ja Saul sanoi hänelle: miksi te teitte liiton minua vastaan, sinä ja Isain poika, ettäs annoit hänelle leipää ja miekan ja kysyit Herralta neuvoa hänen tähtensä, yllyttääkses häntä minua väijymään, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
-
14
|1 Samuel 22:14|
Ahimelek vastasi kuningasta ja sanoi: kuka on kaikkein sinun palveliais seassa niinkuin David? Hän on uskollinen ja kuninkaan vävy, vaeltaa kuuliaisuudessas ja on kunniallinen sinun huoneessas.
-
15
|1 Samuel 22:15|
Olenko minä vasta tänäpänä ruvennut kysymään Jumalalta neuvoa hänen tähtensä? Pois se minusta, älkään kuningas luulko senkaltaista palveliastansa ja kaikesta minun isäni huoneesta: sillä sinun palvelias ei tietänyt mitään kaikista näistä, pienistä eli suuresta.
-
-
Sugestões
Clique para ler 2 Crônicas 14-16
14 de maio LAB 500
OÁSIS NO DESERTO
2Crônicas 14-16
Se você está cansado de ler a respeito de coisas erradas cometidas por alguns reis mencionados na Bíblia, convido-lhe a dar um suspiro de alívio. Apesar da infidelidade de Salomão, Roboão e Abias, Deus, por amor a Davi, lhe deu um “oásis no deserto”, fazendo com que Asa se tornasse rei de Judá. Através do seu governo, a estabilidade de Jerusalém foi recuperada por dez anos. “Asa fez o que o Senhor, o seu Deus, aprova” (2Crônicas 14:2).
A despeito da idolatria da época, Asa permaneceu fiel ao Senhor e decidiu fazer uma faxina no território que estava sob o seu controle: retirou os altares dos deuses estrangeiros; despedaçou as colunas sagradas e derrubou os postes sagrados. A cultura da adoração a outros deuses e ídolos era impressionante devido às práticas feitas no culto de adoração. Alguns chegavam até a sacrificar os filhos. O povo de Deus seguia as outras nações. Asa foi corajoso ao tentar levar o povo a adorar ao Deus vivo e a tê-Lo em primeiro lugar na vida deles.
Hoje, podemos nos tranquilizar por não participarmos de tais práticas, mas permita-me fazer uma pergunta a você: o que tem priorizado na sua vida? Que lugar Deus ocupa na sua lista de prioridades?
Li a história de uma mulher que sonhava em ter um carro zero quilômetro na garagem. Ela trabalhou muito por isso, até que, finalmente, estava com seu sonho dentro de casa. Que emoção! Ela cuidava do carro mais que tudo na vida. Embora já não fosse tão novo, estava sempre impecável.
Certa manhã, porém, aconteceu um acidente e sua casa pegou fogo. O desespero tomou conta dela ao perceber que seu carrão estava começando a pegar fogo e saiu correndo na busca de tirá-lo da garagem a tempo. Graças a Deus, os bombeiros já estavam no local e seguraram aquela mulher para que não viesse a perder a vida em meio às chamas. Ela chorou copiosamente porque seu carro foi destruído.
Fiquei refletindo sobre minha vida e aquilo que tenho buscado como prioridades. É fácil dizer que amamos a Deus, ir ao culto uma vez ou mais por semana, dizer que somos cristãos, mas... Como é difícil colocarmos Deus como nossa “primeira” prioridade, de verdade. Para mim, a caminhada cristã tem seus desafios e sei que para você também não é brincadeira. Precisamos investir “pesado” na nossa devoção pessoal, estudo da Bíblia e ter o foco em Jesus 24 horas por dia.
Corremos o risco de deixar de lado Aquele que merece nossa verdadeira adoração. Reflita sobre isso neste dia e não deixe de priorizar aquilo que é verdadeiramente importante.
Valdeci Júnior
Fátima Silva