-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|1 Samuel 22:1|
Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne hänen tykönsä.
-
2
|1 Samuel 22:2|
Ja kaikkinaiset miehet, jotka olivat vaivassa, ja jokainen, joka velassa oli, ja jokainen, jolla murheellinen sydän oli, kokosivat itsensä hänen tykönsä, ja hän oli heidän päämiehensä: että liki neljäsataa miestä oli hänen tykönänsä.
-
3
|1 Samuel 22:3|
Ja David meni sieltä Mitspaan Moabilaisten maakuntaan ja sanoi Moabilaisten kuninkaalle: anna isäni ja äitini käydä ulos ja sisälle teidän tykönänne, siihenasti että minä saan tietää, mitä Jumala tekee minun kanssani.
-
4
|1 Samuel 22:4|
Ja hän johdatti heidät Moabilaisten kuninkaan eteen; ja he viipyivät hänen tykönänsä aina niinkauvan kuin David oli linnassa.
-
5
|1 Samuel 22:5|
Niin sanoi propheta Gad Davidille: älä ole siinä linnassa, mutta mene ja kulje Juudan maalle. Niin David meni ja tuli Haretin metsään.
-
6
|1 Samuel 22:6|
Ja Saul kuuli, että David ja ne miehet, jotka hänen tykönänsä olivat, tulivat tiettäväksi. Ja Saul asui Gibeassa metsistössä Ramassa, ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä, ja kaikki hänen palveliansa seisoivat hänen tykönänsä.
-
7
|1 Samuel 22:7|
Niin sanoi Saul palvelioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kuulkaat, te Jeminin lapset! antaako Isain poika teille kaikille pellot ja viinamäet, ja tekeekö hän teitä kaikkia tuhanten ja satain päämiehiksi?
-
8
|1 Samuel 22:8|
Että te kaikki teitte liiton minua vastaan, ja ei ole yhtään, joka ilmoitti sen minun korvilleni että minun poikani on myös tehnyt liiton Isain pojan kanssa ja ei ole yhtäkään teistä, joka sitä panee pahaksensa minun tähteni, ja ei myös ilmoita sitä minun korvaini kuullen, että minun poikani on yllyttänyt palveliani minua vastaan, väijymään minua, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
-
9
|1 Samuel 22:9|
Niin vastasi Doeg Edomilainen, joka seisoi Saulin palveliain tykönä, ja sanoi: minä näin Isain pojan tulevan Nobeen, Ahimelekin Akitobin pojan tykö.
-
10
|1 Samuel 22:10|
Hän kysyi Herralta neuvoa hänen tähtensä ja evästi hänen, ja antoi hänelle Philistealaisen Goljatin miekan.
-
-
Sugestões
Clique para ler 1 Reis 3-4
11 de abril LAB 467
DE PÉ NAS RUÍNAS
1Reis 03-04
Houve um cara que era famoso e religioso. E tem muita gente que acha que a religião não é importante. Será? Hoje, quero apresentar-lhe alguém cuja vida e obras podem nos levar a refletir o que queremos definir para a nossa vida. E isso tem tudo a ver com a religião. Quer conhecê-lo?
Ele foi o mais célebre dos reis de Israel, o terceiro na lista dos monarcas e o segundo dos cinco filhos que Davi teve com Bate-Seba. Este foi Salomão, que deve ter reinado por volta de 971 a 931 a.C. Provavelmente tenha nascido em Jerusalém, bem antes que Davi chegasse ao final de seu reinado, mas que só aparece em cena mais tarde.
Davi tinha prometido a Bate-Seba que Salomão seria o sucessor, todavia a sucessão não foi anunciada oficialmente. Então, Adonias se proclamou rei pelo fato de que era o mais velho dos irmãos que, na ocasião, estavam vivos. Mas diante dessa pressão e dos posicionamentos de Natã e Bate-Seba, Davi mandou ungir Salomão e colocá-lo no trono, embora houvesse outra proclamação e unção por Davi, de maneira mais formal e pública, um pouco antes dele morrer.
Por ser mais sábio que todos os seus contemporâneos, Salomão foi reconhecido como um grande intelectual israelita. Em nenhum outro tempo da monarquia houve tanta oportunidade de contatos internacionais, tampouco tanta abundância e paz que inspirasse tantas obras literárias. Ele teve tempo para pensar. E além disso, a sabedoria concedida por Deus ajudou Salomão a receber honras e riquezas também.
O sábio começou a construir o templo em 966 a.C. Para tanto, gastou apenas poucos anos para concluir aquela estupenda obra. Foi nessa época que Deus apareceu pela segunda vez a Salomão e fez a promessa de que colocaria o Seu nome para sempre naquele templo. E ali também foi reafirmada a promessa de que a casa de Davi, agora passando por Salomão, estaria perpetuamente no trono, se guardassem os mandamentos de Deus.
Entretanto, infelizmente Salomão fez coisas que eram proibidas: tomou para si cavalos, mulheres e ouro em abundância. Ele caiu na tentação, não ouviu os conselhos de Deus, ficou orgulhoso e se entregou aos prazeres carnais do sexo e da idolatria. E o resultado foi que o reino, que a tantas custas tinha sido fortemente unificado, dividiu-se logo após sua morte.
Nessa fragmentação do reinado, muitas ruínas surgiram. Mas o interessante foi que as suas edificações religiosas foram as únicas que ficaram de pé. Isso não diz nada a você? Com que nível de seriedade você está tratando os assuntos religiosos da sua vida?
Embora existam fragmentos, permaneça de pé. Seja fiel!
Valdeci Júnior
Fátima Silva