-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
22
|2 Crônicas 34:22|
Niin Hilkia meni niiden kanssa, jotka kuninkaalta lähetetyt olivat, prophetissan Huldan, Sallumin Takehatin pojan, Hasran pojanpojan, vaatetten kätkiän emännän tykö, joka asui toisella puolella Jerusalemissa, ja puhuivat sitä hänelle.
-
23
|2 Crônicas 34:23|
Ja hän sanoi heille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: sanokaat sille miehelle, joka teidät minun tyköni lähettänyt on:
-
24
|2 Crônicas 34:24|
Näin sanoo Herra: katso, minä saatan onnettomuuden tämän paikan päälle ja sen asuvaisten päälle, ja kaikki kiroukset, jotka siinä kirjassa kirjoitetut ovat, joka Juudan kuninkaan edessä luettiin;
-
25
|2 Crônicas 34:25|
Että he ovat hyljänneet minun ja suitsuttaneet vieraille jumalille, vihoittaaksensa minua kaikilla kättensä töillä, ja minun vihani syttyy tämän paikan päälle ja ei pidä sammutettaman.
-
26
|2 Crônicas 34:26|
Ja teidän pitää näin sanoman Juudan kuninkaalle, joka teidät lähettänyt on kysymään Herralta: näin sanoo Herra Israelin Jumala: näistä sanoista, jotka sinä kuulit:
-
27
|2 Crônicas 34:27|
Että sinun sydämes on pehmentynyt ja sinä olet sinus nöyryyttänyt Jumalan edessä, koskas hänen sanansa kuulit tätä paikkaa vastaan ja sen asuvaisia vastaan, ja olet itses nöyryyttänyt minun edessäni, repinyt vaattees ja itkenyt minun edessäni, niin minä myös olen sinua kuullut, sanoo Herra.
-
28
|2 Crônicas 34:28|
Katso, minä kokoon sinun isäis tykö, ettäs kootaan hautaas rauhassa, ettei sinun silmäs pidä näkemän kaikkea sitä onnettomuutta, jonka minä tämän paikan päälle ja sen asuvaisten päälle saatan. Ja he sanoivat sen kuninkaalle jälleen.
-
29
|2 Crônicas 34:29|
Niin kuningas lähetti ja kokosi kaikki vanhimmat Juudasta ja Jerusalemista.
-
30
|2 Crônicas 34:30|
Ja kuningas meni ylös Herran huoneesen, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset, ja papit ja Leviläiset, ja kaikki kansa, sekä suuret että pienet; ja luettiin heidän korvainsa kuullen kaikki liitonkirjan sanat, joka oli löydetty Herran huoneesta.
-
31
|2 Crônicas 34:31|
Niin kuningas seisoi siallansa ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaman Herran jälkeen ja pitämän hänen käskynsä, todistuksensa ja säätynsä kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, ja tekemän kaikkein liiton sanain jälkeen, kuin ovat kirjoitetut tässä kirjassa.
-
-
Sugestões
Clique para ler Jeremias 49-50
25 de agosto LAB 603
QUEM VOCÊ TEM SIDO?
Jeremias 49-50
Quem eram os amonitas, edomitas, elamitas e babilônicos? O que eram Damasco e Hazor?
Os amonitas eram descendentes de Amon, filho do incesto de Ló com sua filha. Que origem tortuosa! Quando eles cresceram em tamanho populacional, apossaram-se da região que fica nas proximidades das nascentes do rio Jaboque, tendo como capital, Rabá. Foi no tempo dos juízes que os amonitas passaram a hostilizar os israelitas. Desde aproximadamente 1100 a.C., as relações entre os filos de Amon e o povo de Deus nunca mais foram plenamente pacíficas. E no contexto de Jeremias 49, uma época posterior à da queda do império Assírio, apesar de vassalos do rei da Babilônia, os amonitas continuavam comportando-se como inimigos muito hostis ao povo de Israel.
Descendentes de Esaú, que foi aquele filho de Isaque que, desde jovem, já era inimigo de Jacó (Israel), os edomitas ocupavam a região sul do Mar Morto. O parentesco que havia entre eles e os israelitas fazia com estes lhes reconhecessem como uma nação irmã. Depois que os descendentes de Edom rebelaram-se contra o rei Jorão, filho de Josafá, sempre viveram em peleja com Judá. Isso fez com que, quando os judeus foram conquistados por Babilônia, a naçãozinha irmã comemorasse a desgraça dos seus parentes, descendentes de Israel. Isto tudo nos leva ao contexto da leitura de hoje
Damasco era a capital, a cidade-estado mais forte, dos arameus. E, apesar de serem semitas, estes sírios também haviam abandonado a Deus.
Hazor era a maior cidade que ficava a norte de Canaã. E teve uma época, que teve um rei, que de lá desta cidade, ele subjugou e oprimiu as doze tribos de Israel por vinte anos. Isso havia sido bem no passado, mas as conseqüências tinham ficado.
Os elamitas também eram semitas (descendentes de Sem) que também já estavam muito distantes do povo de Deus. Eles haviam sido um povo muito poderoso. Por conseqüência, o abuso de autoridade ao relacionar-se com os israelitas havia tornado-se um costume. Na época de Jeremias, não eram mais tão poderosos, mas faziam parte do império Babilônico. Para enxergar o que “Babilônia” representa para o povo de Deus, leia Jeremias 50.
É muito fácil dizer quem eram os amonitas, os edomitas, os arameus, os elamitas... Mas e você? Quem tem sido você? Este questionamento, sobre quem é quem, está em jogo direto para com o plano histórico e eterno que Deus tem para a humanidade. Dependendo da vida que está levando, você pode estar se encaixando nesse plano, ou atrapalhando-o.
Pense nisso e compare, ao fazer a leitura de hoje. Quem você tem sido? Isso é o mais importante.
Valdeci Júnior
Fátima Silva