-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
2
|1 Samuel 6:2|
Ja Philistealaiset kutsuivat pappinsa ja tietäjänsä kokoon ja sanoivat: mitä meidän pitää Herran arkille tekemän? Antakaat meidän tietää, millä meidän pitää lähettämän häntä siallensa.
-
3
|1 Samuel 6:3|
He vastasivat: jos te lähetätte Israelin Jumalan arkin, niin älkäät häntä lähettäkö tyhjänä, vaan teidän pitää maksaman hänelle vikauhrin, niin te tulette terveeksi ja saatte tietää, minkätähden hänen kätensä ei teistä lakkaa.
-
4
|1 Samuel 6:4|
Mutta he sanoivat: mikä on se vikauhri, jonka meidän hänelle antaman pitää? He vastasivat: viisi kultaista ajosta ja viisi kultaista hiirtä Philistealaisten päämiesten luvun jälkeen; että kaikilla teidän päämiehillänne ja teillä oli yksi vitsaus.
-
5
|1 Samuel 6:5|
Tehkäät siis teidän ajostenne kuvat ja teidän hiirtenne kuvat, jotka teidän maanne hävittäneet ovat, kunnioittaksenne Israelin Jumalaa: hänen kätensä tulee joskus huokiammaksi teille, teidän jumalillenne ja teidän maallenne.
-
6
|1 Samuel 6:6|
Miksi te paadutatte sydämenne, niinkuin Egyptiläiset ja Pharao paaduttivat sydämensä? Eikö se niin ole: sittekuin hän heidät häpiään saatti, laskivat he heidän menemään, ja he menivät matkaansa.
-
7
|1 Samuel 6:7|
Niin ottakaat ja tehkäät uudet vaunut, ja ottakaat kaksi nuorta imettävää lehmää, joiden päällä ei ole yhtään ijestä vielä ollut, ja pankaat lehmät vaunuin eteen ja salvatkaat heidän vasikkansa kotia heidän jälistänsä,
-
8
|1 Samuel 6:8|
Ja ottakaat Herran arkki ja pankaat se vaunuin päälle, ja ne kultaiset kalut jotka te hänelle annoitte vikanne sovinnoksi, pankaat arkkuun hänen sivullensa, ja lähettäkäät häntä matkaan, ja antakaat hänen mennä;
-
9
|1 Samuel 6:9|
Ja katsokaat, jos hän menee kohdastansa rajainsa kautta ylös BetSemekseen päin, niin hän on tehnyt meille kaiken tämän suuren pahan; mutta jos ei, niin me tiedämme, ettei hänen kätensä ole meitä liikuttanut, vaan se on meille muutoin tapaturmaisesti tapahtunut.
-
10
|1 Samuel 6:10|
Miehet tekivät niin, ja ottivat kaksi nuorta imettävää lehmää ja panivat vaunuin eteen, ja salpasivat heidän vasikkansa kotia,
-
11
|1 Samuel 6:11|
Ja panivat Herran arkin vaunuin päälle, niin myös arkun kultaisten hiirten ja ajosten kuvain kanssa.
-
-
Sugestões
Clique para ler 2 Crônicas 14-16
14 de maio LAB 500
OÁSIS NO DESERTO
2Crônicas 14-16
Se você está cansado de ler a respeito de coisas erradas cometidas por alguns reis mencionados na Bíblia, convido-lhe a dar um suspiro de alívio. Apesar da infidelidade de Salomão, Roboão e Abias, Deus, por amor a Davi, lhe deu um “oásis no deserto”, fazendo com que Asa se tornasse rei de Judá. Através do seu governo, a estabilidade de Jerusalém foi recuperada por dez anos. “Asa fez o que o Senhor, o seu Deus, aprova” (2Crônicas 14:2).
A despeito da idolatria da época, Asa permaneceu fiel ao Senhor e decidiu fazer uma faxina no território que estava sob o seu controle: retirou os altares dos deuses estrangeiros; despedaçou as colunas sagradas e derrubou os postes sagrados. A cultura da adoração a outros deuses e ídolos era impressionante devido às práticas feitas no culto de adoração. Alguns chegavam até a sacrificar os filhos. O povo de Deus seguia as outras nações. Asa foi corajoso ao tentar levar o povo a adorar ao Deus vivo e a tê-Lo em primeiro lugar na vida deles.
Hoje, podemos nos tranquilizar por não participarmos de tais práticas, mas permita-me fazer uma pergunta a você: o que tem priorizado na sua vida? Que lugar Deus ocupa na sua lista de prioridades?
Li a história de uma mulher que sonhava em ter um carro zero quilômetro na garagem. Ela trabalhou muito por isso, até que, finalmente, estava com seu sonho dentro de casa. Que emoção! Ela cuidava do carro mais que tudo na vida. Embora já não fosse tão novo, estava sempre impecável.
Certa manhã, porém, aconteceu um acidente e sua casa pegou fogo. O desespero tomou conta dela ao perceber que seu carrão estava começando a pegar fogo e saiu correndo na busca de tirá-lo da garagem a tempo. Graças a Deus, os bombeiros já estavam no local e seguraram aquela mulher para que não viesse a perder a vida em meio às chamas. Ela chorou copiosamente porque seu carro foi destruído.
Fiquei refletindo sobre minha vida e aquilo que tenho buscado como prioridades. É fácil dizer que amamos a Deus, ir ao culto uma vez ou mais por semana, dizer que somos cristãos, mas... Como é difícil colocarmos Deus como nossa “primeira” prioridade, de verdade. Para mim, a caminhada cristã tem seus desafios e sei que para você também não é brincadeira. Precisamos investir “pesado” na nossa devoção pessoal, estudo da Bíblia e ter o foco em Jesus 24 horas por dia.
Corremos o risco de deixar de lado Aquele que merece nossa verdadeira adoração. Reflita sobre isso neste dia e não deixe de priorizar aquilo que é verdadeiramente importante.
Valdeci Júnior
Fátima Silva