-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
11
|Ester 2:11|
Ja Mordekai käyskenteli joka päivä neitsytten huoneen porstuan edessä, että hän olis saanut tietää, kävikö Esterille hyvin ja mitä hänelle tapahtuis.
-
12
|Ester 2:12|
Ja kuin itsekunkin piian määrätty aika tuli mennä kuningas Ahasveruksen tykö, sittekuin hän oli ollut kaksitoistakymmenta kuukautta vaimoin tavan jälkeen kaunistuksessa; (sillä heidän kaunistuksellansa piti oleman niin paljo aikaa: kuusi kuukautta myrhamiöljyllä, ja kuusi kuukautta kalliilla voiteilla, ja muilla vaimoin kaunistuksilla:)
-
13
|Ester 2:13|
Niin piika meni kuninkaan tykö; ja jonka hän tahtoi, se piti hänelle annettaman, joka piti hänen kanssansa menemän vaimoin huoneesta kuninkaan huoneesen.
-
14
|Ester 2:14|
Ehtoona hän tuli, ja huomeneltain palasi toiseen vaimoin huoneesen, Saasgaksen, kuninkaan kamaripalvelian käden alle, joka oli vaimoin vartia. Ja ei hänen pitänyt palajaman kuninkaan tykö, muutoin jos kuningas häntä tahtoi ja kutsutti häntä nimeltänsä.
-
15
|Ester 2:15|
Kuin Esterin, Abihailin, Mordekain sedän, tyttären (jonka hän oli ottanut tyttäreksensä) aika joutui tulla kuninkaan tykö, ei hän mitään muuta anonut, vaan mitä Hege kuninkaan kamaripalvelia, vaimoin vartia, sanoi; ja Ester löysi armon kaikkein edessä, jotka hänen näkivät.
-
16
|Ester 2:16|
Ja Ester otettiin kuningas Ahasveruksen tykö kuninkaalliseen huoneesen kymmenentenä kuukautena, joka kutsutaan Tebet, seitsemäntenä hänen valtakuntansa vuonna.
-
17
|Ester 2:17|
Ja kuningas rakasti Esteriä enempi kuin kaikkia muita vaimoja, ja hän löysi armon ja laupiuden hänen edessänsä enempi kuin kaikki muut neitseet; ja hän pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänen kuningattareksei Vastin siaan.
-
18
|Ester 2:18|
Ja kuningas teki kaikille päämiehillensä ja palvelioillensa suuret pidot, ja ne pidot olivat Esterin tähden; ja hän teki maakunnille levon, ja antoi lahjoja kuninkaan varan jälkeen.
-
19
|Ester 2:19|
Ja kuin neitseet toisen kerran koottiin, istui Mordekai kuninkaan portissa.
-
20
|Ester 2:20|
Ja ei Ester ollut vielä ilmoittanut sukuansa eikä kansaansa, niinkuin Mordekai hänelle oli käskenyt; sillä Ester teki Mordekain sanan jälkeen, niinkuin silloinkin, kuin hän hänen kasvatti.
-
-
Sugestões
Clique para ler Salmos 106-110
03 de julho LAB 550
APRENDENDO
SALMOS 106-110
Vamos nos deliciar com mais alguns salmos? A leitura de hoje está tremenda!
Começando com o Salmo 106, se você observar bem, verá que ele é parecido com o 78, pois também descreve a história de Israel depois do êxodo; alterna-se entre a bondade e o poder do Senhor e a infidelidade e a fraqueza do povo escolhido. A composição deles foi preservada devido à esperança inesquecível e da fé irreprimível no Deus da aliança que aquele povo tinha.
No Salmo 107, vamos entrar para o quinto e último livro da coleção dos salmos. Ele é, também, um poema pertencente ao grupo de salmos que chamamos de grupo retrospectivo, grupo histórico. Os Salmos históricos mais notáveis são: 78, 105, 106, 107, 135 e 136, pois retratam o livramento que Israel teve no passado da sua escravidão no Egito.
Já o Salmo 109 fala dos homens justos que sofrem. Os Salmos 35 e 39 também falam, mas ele é o mais franco para tratar do assunto de pessoas que, apesar de justas, são sofredoras. Se quem escreveu esse salmo foi Davi, então imagina-se que ele estivesse se referindo ao seu próprio sofrimento causado por Saul ou, talvez, por Doegue.
Salmo 110: é interessante que o Novo Testamento concorda que o autor desse salmo tenha sido Davi. Na realidade, ele é o mais citado no NT, porque tem um significado de profecia messiânica. Então, a interpretação dele é cristológica, ou seja, centrada em Cristo. Nele, vemos a exaltação de Cristo, na qual Ele está assentado à direita de Deus, o que é confirmado pelos livros de Mateus, Hebreus e Pedro.
Podemos ver, também, que esse breve poema, obviamente, consiste de duas partes. Cada uma delas inclui uma afirmação de Jeová, que é curta e explícita. Elas se expandem de uma forma que, ao mesmo tempo, é surpreendente e enigmática. Digo surpreendente, porque há um tipo de entronização associada a um governo de ferro, centralizado em Sião e porque o sacerdócio de Cristo é ligado ao sacerdócio de Melquisedeque e não, como seria de se esperar, ao sacerdócio de Arão. É enigmática porque enquanto o exército do rei é descrito com características de uma beleza igrejeira, o ministério sacerdotal, por um outro lado, está relacionado com fatalidade generalizada e conflito de guerra.
Está difícil de entender? Isso é só o começo! Sua cabeça esquentará mesmo quando se debruçar por cima desses salmos para estudá-los. Você acha que os salmos são apenas lindos poemas, com textos romantizados, “aguinha com açúcar”? Não! Neles também tem grandes lições teológicas e profundas para ser aplicadas na nossa vida. Então, leia-os com oração e aprenda bastante.
Valdeci Júnior
Fátima Silva