-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Ester 8:1|
Sinä päivänä antoi kuningas Ahasverus kuningatar Esterille Hamanin Juudalaisten vihollisen huoneen. Ja Mordekai tuli kuninkaan eteen; sillä Ester ilmoitti, mikä hän hänelle oli.
-
2
|Ester 8:2|
Ja kuningas otti sormuksensa, jonka hän oli antanut Hamanilta pois ottaa, ja antoi Mordekaille. Ja Ester pani Mordekain Hamanin kartanon päälle.
-
3
|Ester 8:3|
Ja Ester puhui vielä kuninkaalle, ja lankesi hänen jalkainsa juureen, itki ja rukoili häntä palauttamaan Hamanin Agagilaisen pahuutta ja hänen aikomustansa, jonka hän oli ajatellut Juudalaisia vastaan.
-
4
|Ester 8:4|
Niin kuningas ojensi kultaisen valtikan Esterin puoleen. Ja Ester nousi ja seisoi kuninkaan edessä,
-
5
|Ester 8:5|
Ja sanoi: jos kuninkaalle kelpaa, ja jos minä olen armon löytänyt hänen edessänsä, ja jos se on kuninkaalle sovelias, ja minä kelpaan hänelle; niin kirjoitettakoon ja otettakoon takaperin kaikki Hamanin Medatan Agagilaisen pojan aikomuskirjat, jotka hän on kirjoittanut, että kaikki Juudalaiset surmattaisiin kaikissa kuninkaan maakunnissa.
-
6
|Ester 8:6|
Sillä kuinka minä voin nähdä sitä pahuutta, joka minun kansalleni tulis? ja kuinka minä voin nähdä, että minun sukukuntani niin teloitetaan.
-
7
|Ester 8:7|
Niin kuningas Ahasverus sanoi kuningatar Esterille ja Mordekaille Juudalaiselle: katso minä olen antanut Esterille Hamanin huoneen, ja hän hirtettiin puuhun, että hän laski kätensä Juudalaisten päälle.
-
8
|Ester 8:8|
Niin kirjoittakaat siis te Juudalaisten puolesta kuninkaan nimeen, niinkuin te itse tahdotte, ja painakaat sinetti kuninkaan sormuksella; sillä sitä kirjoitusta, joka kuninkaan nimellä kirjoitetaan, ja kuninkaan sormuksella sinetti painetaan, ei taideta otettaa takaperin.
-
9
|Ester 8:9|
Silloin kutsuttiin kuninkaan kirjoittajat kolmantena kuukautena, se on Sivan kuu, kolmantena päivänä kolmattakymmentä, ja kirjoitettiin juuri niinkuin Mordekai käski Juudalaisten tykö, ja hallitsiain tykö, maanvanhimpien ja maakuntain päämiesten tykö, Indiasta Etiopiaan asti, joita oli sata ja seitsemänkolmattakymmentä maakuntaa, kunkin maakunnan kirjoituksen jälkeen, jokaisen kansan tykö heidän kielellänsä, ja Juudalaisten tykö heidän kirjoituksensa jälkeen ja heidän kielellänsä.
-
10
|Ester 8:10|
Ja kirjoitettiin kuningas Ahasveruksen nimellä, ja sinetti painettiin kuninkaan sormuksella; ja hän lähetti kirjat hevosilla, nopeimmilla orheilla ja nuorilla muuleilla ajavaisten kautta,
-
-
Sugestões
Clique para ler 1 Reis 22-22
20 de abril LAB 476
DO JEITO CERTO?
1Reis 22 - 2Reis 01
Você tem procurado ouvir a voz de Deus do jeito certo ou errado? Talvez alguém questione: “Como assim, pastor?” Na nossa leitura bíblica, podemos aprender sobre isso através das lições tiradas da história de hoje. Pode acontecer de duas formas.
A primeira maneira de ouvir a voz de Deus de forma errada seria “ouvir a voz de Deus”. Parece estranho? Eu explico: é quando alguém pensa que está ouvindo a voz de Deus, mas, na realidade, não está ouvindo coisíssima nenhuma. Isso foi o que aconteceu com Acabe em 1Reis 22:1-6. E olha que era a voz dos profetas, hein? Era exatamente o que o rei, no fundo, gostaria de ouvir. Às vezes, acontece isso conosco. Procuramos ouvir o que queremos ouvir e ainda forçamos a barra para querer dizer que isso é de Deus. Porém, na realidade, a busca está sendo na fonte errada.
A segunda maneira de ouvir de forma errada seria torcer o sentido daquilo que Deus disse. Sabe quando a pessoa dá um jeitinho de forçar a Palavra de Deus para defender uma ideia própria? Outro dia, assisti a uma reportagem de um pastor impostor que o Fantástico mostrou. Ele lia a palavra “adúltera” sem o acento agudo para dizer que em Oséias tinha uma ordem para ele adulterar com a mulher do próximo. Adúltera, sem o assento, vira um verbo imperativo: “adultera”.
Na história de hoje, o rei também deu um jeitinho de burlar a Palavra do Senhor. Ele raciocinou: “Bem, se quem vai morrer é o rei, então é só eu ir vestido como súdito e Josafá como o rei. Assim ele morre no meu lugar.” O que ele não raciocinou é que, para Deus, o que importa não é a roupa que vestimos, e sim, quem somos.
É perigoso ouvir a voz de Deus da maneira errada, pois não adianta fugir da verdade. Quer queiramos ou não, a Palavra de Deus se cumprirá do jeito dEle e não do nosso. Queiramos ou não, a Palavra do Senhor se cumprirá e pronto. Acreditemos ou não, gostemos disso ou não. E essa é uma lição que precisamos aprender. Estamos vivendo em dias muito importantes da história deste planeta. Daqui a pouco, o destino de todo mundo será colocado em “xeque”, igual aconteceu com cada um desses reis da nossa história bíblica. E quer queiramos ou não, teremos apenas uma das duas opções que Deus tem planejado para o ser humano. Não adianta querer escapar. Seu destino será determinado de acordo com a maneira que você ouve a voz de Deus.
E você? Está ouvindo a Deus do jeito certo?
Valdeci Júnior
Fátima Silva