-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
11
|Êxodo 12:11|
Mutta näin pitää teidän syömän sitä: teidän pitää oleman vyötetyt kupeista, ja kengät jalassanne, ja sauva kädessänne, ja pitää sen syömän niinkuin matkaan kiiruhtavaiset: se on Herran pääsiäinen.
-
12
|Êxodo 12:12|
Sillä minä käyn sinä yönä Egyptin maan lävitse, ja lyön kaikki esikoiset Egyptin maalla, ihmisistä karjaan asti, ja annan tulla minun rangaistukseni kaikkein Egyptiläisten epäjumalain päälle: Minä Herra.
-
13
|Êxodo 12:13|
Ja veren pitää oleman teille merkiksi huoneissanne, kussa te olette, että koska minä veren näen, niin minä menen teidän ohitsenne: ja ei pidä teille tuleman se rangaistus kadottamaan teitä, koska minä lyön Egyptin maata.
-
14
|Êxodo 12:14|
Ja tämä päivä pitää oleman teille muistoksi, ja teidän pitää sen pyhittämän juhlaksi Herralle: ijankaikkiseksi säädyksi teidän sukukunnissanne teidän sen pyhittämän pitää.
-
15
|Êxodo 12:15|
Seitsemän päivää pitää teidän syömän happamatointa leipää, nimittäin ensimäisenä päivänä pitää teidän paneman pois happaman leivän teidän huoneissanne: sillä jokainen kuin hapointa leipää syö ensimäisestä päivästä niin seitsemänteen päivään asti, hänen sielunsa pitää hukutettaman Israelista.
-
16
|Êxodo 12:16|
Ensimäisenä päivänä on teillä pyhä kokous, ja myös seitsemäntenä päivänä on teillä pyhä kokous. Ei yhtäkään työtä pidä tehtämän niinä päivinä, mutta vaivoin mitä ruaksi tarvitaan jokaiselle hengelle, se ainoastansa tehkäät.
-
17
|Êxodo 12:17|
Ja pitäkäät happamatoin leipä; sillä sinä päivänä olen minä teidän joukkonne johdattanut Egyptin maalta: ja teidän pitää pitämän tämän päivän teidän sukukunnissanne ijankaikkiseksi säädyksi.
-
18
|Êxodo 12:18|
Neljäntenätoistakymmenentenä päivänä ensimäisestä kuusta ehtoona pitää teidän syödä happamatointa leipää, hamaan ensimäiseen päivään asti kolmattakymmentä siitä kuusta, ehtoona.
-
19
|Êxodo 12:19|
Niin ettei seitsemänä päivänä löydetä hapointa leipää teidän huoneissanne; sillä jokainen joka hapointa leipää syö, hänen sielunsa pitää hukutettaman Israelin joukosta, joko hän muukalainen on eli omainen.
-
20
|Êxodo 12:20|
Sentähden älkäät ensinkään syökö hapointa leipää; vaan happamatointa leipää syökäät kaikissa teidän asuinsioissanne.
-
-
Sugestões
Clique para ler 2 Crônicas 17-20
15 de maio LAB 501
LOUVAR A DEUS TRAZ CORAGEM
2Crônicas 17-20
Você já se deparou com alguma situação em que imaginou que estava, literalmente, em um beco sem saída? Já tentou olhar para todos os lados e, depois de muito procurar a solução para um determinado problema, percebeu que não existia luz no final do túnel? A leitura bíblica de hoje está fantástica, pois apresenta um grande milagre que aconteceu com o povo de Israel.
Josafá acordou pensando que aquele seria mais um dia normal, até que alguém lhe deu um recado, dizendo que vinha um grande exército contra ele. O desespero tomou conta, mas ao invés de se desesperar, tomou uma atitude um tanto incomum. Ele decidiu consultar a Deus e proclamar um jejum em todo o reino de Judá. Quando todos estavam reunidos, o rei começou a execução das suas táticas de guerra. Imagine a cena: o exército inimigo estava se aproximando e todo o povo, juntamente com o rei, estavam orando ao Senhor.
Essa oração é impressionante! Depois que oraram e de se aconselhar com o povo, Josafá nomeou alguns homens para cantarem ao Senhor, dizendo: “Deem graças ao Senhor, pois o seu amor dura para sempre” (2Crônicas 20:21).
O final da história eu não vou contar, mas quero refletir com você sobre a importância de louvarmos a Deus nos momentos mais difíceis da nossa vida. Muitas vezes nos entregamos ao desânimo quando um problema bate à nossa porta. Mas questiono: será que se louvássemos mais a Deus, nossa esperança, fé e coragem não seriam avivadas? Será que não teríamos mais vitórias se houvesse mais louvor a Deus e menos palavras de desânimo?
Nosso Deus é a Fonte eterna de poder e, descansados em Seus ternos braços de amor, Ele encherá nosso coração de alegria, além de nos conceder coragem para enfrentar os desafios aos quais nos deparamos no dia-a-dia. Nos momentos de crise, é de suprema importância que olhemos para a direção certa.
Quando passamos por dificuldades, provações e tempestades, temos a tendência de olhar horizontalmente, ou seja, olhamos para as outras pessoas, tentamos resolver as coisas por nós mesmos e acabamos nos frustrando. Portanto, precisamos ter uma visão vertical. Isso significa colocar nossa confiança em Deus e, assim como uma criança, deixar que Ele, com Suas estratégias divinas, tome conta das nossas angústias e necessidades.
Embora pareça que Deus está em silêncio, tenha a convicção de que Ele está operando em favor da sua salvação e felicidade. Ele não se engana! Então, mesmo com lágrimas nos olhos ou com o coração sangrando, louve ao Senhor porque o louvor tem o poder de espantar as trevas.
Experimente isso na sua vida!
Valdeci Júnior
Fátima Silva