-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
5
|Jeremias 20:5|
Ja minä olen antava kaiken tämän kaupungin kalun, ynnä kaiken hänen työnsä kanssa, ja kaikki kalliit kappaleet, ja kaiken Juudan kuningasten tavaran, tahdon minä antaa heidän vihollistensa käteen, niin että heidän pitää heitä ryöstämän, ottaman pois ja viemän Babeliin.
-
6
|Jeremias 20:6|
Ja sinä Pashur, sinun pitää kaiken perhees kanssa menemän vankiuteen, ja menemän Babeliin; siellä pitää sinun kuoleman ja haudattaman, sinä ynnä kaikkein sinun ystäväis kanssa, joille sinä valhetta ennustanut olet.
-
7
|Jeremias 20:7|
Herra, sinä olet minun yllyttänyt, ja minä olen yltynyt; sinä olet minulle juuri väkevä ollut, ja olet voittanut; mutta minä olen sentähden tullut syljetyksi joka päivä, että jokainen nauraa minua.
-
8
|Jeremias 20:8|
Sillä sittekuin minä puhunut, huutanut ja saarnannut olen siitä tuskasta ja hävityksestä, on Herran sana tullut minulle pilkaksi ja nauruksi joka päivä.
-
9
|Jeremias 20:9|
Niin minä sanoin: en minä tahdo enään ajatella hänen päällensä, enkä tahdo enään saarnata hänen nimeensä; mutta minun sydämessäni oli niinkuin polttavainen tuli, suljettu minun luissani, niin että minä suutuin kärsimästä, enkä enää voinut.
-
10
|Jeremias 20:10|
Sillä minä kuulin monen panetuksen ja pelvon joka paikasta: kantakaat päälle, me tahdomme vahvasti kantaa hänen päällensä, sanovat kaikki minun ystäväni ja kumppanini, jos me taitaisimme voittaa hänen, tulla hänen kanssansa yhteen ja kostaa hänelle.
-
11
|Jeremias 20:11|
Mutta Herra on minun kanssani, niinkuin väkevä sankari; sentähden pitää minun vainoojani lankeeman ja ei voittaman, vaan pitää suureen häpiään tuleman, että he niin tyhmästi toimittavat; se häpiä pitää oleman ijankaikkinen, ja ei pidä unohdettaman.
-
12
|Jeremias 20:12|
Ja nyt Herra Zebaot, sinä joka koettelet vanhurskaan, sinä tutkit munaskuut ja sydämen: anna minun nähdä kostos heistä; sillä minä olen antanut sinun haltuus minun asiani.
-
13
|Jeremias 20:13|
Veisatkaat Herralle, kiittäkäät Herraa, joka auttaa köyhän henkeä pahain käsistä.
-
14
|Jeremias 20:14|
Kirottu olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu, jona minun äitini on minun synnyttänyt.
-
-
Sugestões
Clique para ler Gênesis 34-36
11 de janeiro LAB 377
EM BETEL
Gênesis 34-36
O que você espera encontrar na casa do agricultor? E na casa das noivas? Há tantas lojas com nomes assim! É casa disso, casa daquilo... Você já viu?
Casa dos parafusos – uma loja onde tem muita rosca. Mas sabemos que não é rosca de trigo, e sim de ferro. As roscas de comer ficam na casa dos pães, que pode ser, também, a casa da bolacha. Que não pode ser confundida com a casa da borracha. Eu já vi casa dos advogados, casa dos controles remotos, casa das almofadas, casa dos móveis usados... Casa, casa, casa...
São muitas as casas, mas qual delas é a mais importante? Não sei se você mora em casa ou apartamento, mas você sabia que no tempo desse povo da Bíblia sobre quem estamos lendo, não moravam em casas? Não era em apartamentos também. Eles não eram condôminos, eram nômades. Gente que nunca fixa residência e são como os beduínos, mudando pra lá e pra cá a vida inteira. Como não é fácil carregar uma casa de um lado para o outro, eles moravam em tendas, um tipo antigo de moradia, um modelo mais rústico de barraca.
Mas a palavra casa tem outros significados também. Por exemplo, se alguém fosse parente de Abraão ou descendente dele, poderia dizer que era alguém da casa de Abraão, ou seja, da família grande de Abraão, embora a pessoa estivesse vivendo cinco gerações ou cem anos depois do patriarca.
Outro tipo de casa era Betel, uma palavra hebraica que significa “casa de Deus”. É o nome de uma cidade cananéia da antiga região da Samaria, situada no centro da terra de Canaã, a noroeste da cidade de Ai, na estrada para Siquém, a trinta quilômetros ao sul de Siló e a vinte quilômetros ao norte de Jerusalém. Essa cidade é a mais mencionada na Bíblia. Betel, antigamente, era chamada de Luz. Foi o local onde Abraão armou a tenda e edificou seu primeiro altar para o Senhor; o mesmo lugar onde Jacó teve a visão de uma escada que ia até o céu. Nessa época, Jacó colocou o nome nesse lugar de Betel: casa de Deus. Anos depois, Betel veio a pertencer à tribo de Judá, passando a ser um dos lugares onde a Arca da Aliança, um símbolo da presença de Deus em Israel, permaneceu.
Na leitura de hoje tem um convite: “Venham! Vamos subir a Betel, ou seja, à casa de Deus.” Esse é um ótimo convite para nós. Ao fazer sua devoção pessoal, lendo sua Bíblia, estará se colocando na presença de Deus. Onde quer que você esteja, será a casa de Deus.
Valdeci Júnior
Fátima Silva