-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Lamentações 1:1|
Kuinka se kaupunki niin yksinäinen on, joka täynnä kansaa oli? Hän on niinkuin leski. Joka ylimmäinen oli pakanain seassa ja vallan päällä maakunnissa, sen täytyy nyt veronalaisena olla.
-
2
|Lamentações 1:2|
Yli yötä hän katkerasti itkee, niin että hänen kyynelensä poskilta vuotavat; ei hänen ystävistänsä kenkään häntä lohduta, vaan kaikki hänen lähimmäisensä katsovat hänen ylön, ja ovat hänen vihollisiksensa tulleet.
-
3
|Lamentações 1:3|
Juuda on vangittu raadollisuudessa ja raskaassa orjuudessa; hän asuu pakanain seassa, ja ei löydä lepoa; kaikki hänen vihollisensa pahasti menevät hänen kanssansa.
-
4
|Lamentações 1:4|
Zionin tiet murehtivat, ettei kenkään juhlille tule; kaikki hänen porttinsa ovat autiona, hänen pappinsa huokaavat, ja hänen neitseensä surkiasti katsovat, ja hän itse on murheissansa.
-
5
|Lamentações 1:5|
Hänen vihollisensa voitti, hänen vihollisillensa käy hyvästi; sillä Herra on hänen surkeudella täyttänyt hänen pahain tekoinsa paljouden tähden; hänen lapsensa ovat vankina menneet pois vihollisten edellä.
-
6
|Lamentações 1:6|
Ja kaikki kaunistus on Zionin tyttäriltä lähtenyt pois; hänen päämiehensä ovat niinkuin ne peurat, jotka ei laidunta löydä, ja voimatoinna käyvät vaatian edessä.
-
7
|Lamentações 1:7|
Jerusalem muistaa tällä ajalla, kuinka raadollinen ja hyljätty hän on, ja kuinka paljo hyvää hänellä vanhaan aikaan ollut on, että hänen kansansa vihollisen kädessä on, ja ei kenkään heitä auta; hänen vihollisensa näkevät hänen, ja nauravat hänen lepoansa.
-
8
|Lamentações 1:8|
Jerusalem on raskaasti syntiä tehnyt, sentähden täytyy hänen olla niinkuin saastainen vaimo; kaikki, jotka häntä kunnioittavat, katsovat hänen ylön, että he hänen häpiänsä näkevät; mutta hän huokaa ja lankee maahan.
-
9
|Lamentações 1:9|
Hänen saastaisuutensa tarttuu kiinni hänen liepeesensä; ei hän olisi luullut, että hänelle näin pitäis viimein käymän; hän on tosin ylen hirmuisesti kukistettu maahan, ja ei kenkään sittekään ole, joka häntä lohduttaa: Herra, katso minun raadollisuuttani, sillä vihollinen suuresti kerskaa.
-
10
|Lamentações 1:10|
Vihollinen on pannut kätensä kaikkein hänen kallisten kaluinsa päälle; sillä hänen täytyy katsoa päältä, että pakanat hänen pyhyytensä kävivät, joista sinä kieltänyt olet, ettei heidän pitänyt sinun seurakuntaas tuleman.
-
-
Sugestões
Clique para ler Atos 4-6
06 de novembro LAB 676
ATOS CRISTÃOS
Atos 01-03
“Os Atos dos Apóstolos, um livro de vital importância do Novo Testamento, mostram o modelo divino para o governo da igreja, os princípios para o reavivamento e a obra missionária, e a fé que enfrenta a oposição e a perseguição”. Charles Caldewell Ryrie é quem diz isto, ao capturar os pontos essenciais desta história da igreja primitiva. Este ThD argumenta que é importante que estes “atos” importantes sejam-nos trazidos à luz, não de uma maneira superficial, mas, a partir de uma leitura atentiva e profunda. A referencia especial dos atos deste livro é, acima dos apóstolos, ao Espírito Santo.
Mas a importância do livro de Atos é, também, doutrinária. Nele, encontram-se as sementes das doutrinas desenvolvidas posteriormente nas epístolas – sementes que germinaram como vidas transformadas. As doutrinas do livro de Atos podem ser vistas mais nas ações cotidianas do que em declarações sistematizadas. É a teoria colocada em prática, e não a prática da teoria. Isto é bom, pois fica assim demonstrado o que o ser humano pode fazer com o poder do Salvador ressuscitado (Charles Ryrie, The Acts of the Apostles, Illinois, Chicago, EUA, Moody Bible Institute, 1961).
Indo mais além, podemos dizer que, na realidade, trata-se do relato da continuação daquelas coisas que o Senhor Jesus começara a fazer aqui na Terra, e que as continuou fazendo, como o cabeça da Igreja. Como somos cristãos, numa prática cristã, levantando a bandeira do cristianismo, nosso corporativismo eclesiástico tem tudo a ver com tais realidades do livro de Atos. E como a igreja é composta de pessoas, o livro de Atos tem tudo a ver com você. É um livro para a igreja cristã em qualquer época. Seus personagens podem refletir qualquer cristão, inclusive, você, um discípulo de Cristo.
Não identificar-se com o livro de Atos seria não identificar-se com o próprio cristianismo. E nisto está o prazer em ter contato com o livro de Atos. Afinal, é prazer servir a Cristo, não é mesmo? Cantar esta canção - “É Prazer Servir A Cristo” – é quase que poder entrar no altissonante clima de animação que envolvia aquelas pessoas do livro de Atos. Gosto muito desta letra.
“É prazer servir a Cristo Nesta vida terreal; Enche a vida de louvores, De alegria divinal!
“Há prazer na vida por Jesus, E afasta o coração do mal. Cada instante é prazer Sob a mão do Seu poder; No viver com Cristo Há prazer real.
“É prazer servir a Cristo, Sobrepuja toda dor, Pois maiores sofrimentos Suportou o Salvador.
“É prazer servir a Cristo, Alegria perenal, Pois expulsa as trevas d"alma Com a luz celestial.”
(Hinário Adventista do Sétimo Dia, 220).
Valdeci Júnior
Fátima Silva