-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
12
|Josué 23:12|
Mutta jos te käännätte teitänne pois ja pidätte teitänne jääneiden kansain tykö, ja yhdistätte teitänne naimisessa heidän kanssansa, niin että te tulette heidän ja he teidän sekaanne,
-
13
|Josué 23:13|
Niin teidän pitää todella tietämän, ettei Herra teidän Jumalanne enää tätä kansaa teidän edestänne aja ulos; mutta he tulevat teille paulaksi ja pahennukseksi ja ruoskaksi teidän kylkenne päälle, ja orjantappuraksi teidän silmillenne, siihenasti että hän teitä hukuttaa siitä hyvästä maasta, jonka Herra teidän Jumalanne teille antanut on.
-
14
|Josué 23:14|
Ja katso, minä vaellan tänäpänä kaiken maailman tien; ja teidän pitää tietämän kaikessa teidän sydämessänne ja kaikessa teidän sielussanne, ettei yhtään sanaa ole jäänyt takaperin kaikesta siitä hyvästä, minkä Herra teidän Jumalanne teille luvannut on, mutta kaikki on tapahtunut teille, ja ei mitään jäänyt takaperin.
-
15
|Josué 23:15|
Ja pitää tapahtuman, että niinkuin kaikki se hyvä on teille tullut, jonka Herra teidän Jumalanne teille sanonut on, niin Herra myös antaa tulla teidän ylitsenne kaikki pahat, siihenasti että hän kadottaa teidät siitä hyvästä maasta, jonka Herra teidän Jumalanne teille antanut on.
-
16
|Josué 23:16|
Jos te Herran teidän Jumalanne liiton käytte ylitse, jonka hän teille käski, ja menette ja palvelette vieraita jumalia, ja heitä rukoilette, niin Herran viha julmistuu teidän päällenne, ja te hukutte äkisti siitä hyvästä maasta, jonka hän teille antoi.
-
1
|Josué 24:1|
Ja Josua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin, ja kutsui edes vanhimmat Israelissa, päämiehet, tuomarit ja esimiehet; ja kuin he olivat seisatetut Jumalan eteen,
-
2
|Josué 24:2|
Sanoi Josua kaikelle kansalle: näin sanoo Herra Israelin Jumala: teidän isänne asuivat entiseen aikaan sillä puolella virtaa, Tara, Abrahamin ja Nahorin isä, ja palvelivat muita jumalia.
-
3
|Josué 24:3|
Niin otin minä isänne Abrahamin tuolta puolelta virtaa, ja annoin hänen vaeltaa koko Kanaanin maalla, ja enensin hänen siemenensä, ja annoin hänelle Isaakin.
-
4
|Josué 24:4|
Ja Isaakille annoin minä Jakobin ja Esaun; ja annoin Esaulle Seirin vuoren asuaksensa. Mutta Jakob ja hänen lapsensa menivät alas Egyptin maalle.
-
5
|Josué 24:5|
Ja minä lähetin Moseksen ja Aaronin, ja rankaisin Egyptin, niinkuin minä heidän seassansa tehnyt olen; sitte vein minä teidät ulos.
-
-
Sugestões
Clique para ler Atos 27-28
14 de novembro LAB 684
PALAVRAS VERDADEIRAS
Atos 24-26
É verdade que Paulo quase convenceu Agripa a se tornar um cristão? O que isso tem a ver conosco?
A maioria das traduções do Novo Testamento sugere que Agripa estava dizendo algo mais ou menos assim: “Você acha que num período tão curto de tempo vai persuadir-me a ser cristão?” ou ainda: “Você pensa que não vai precisar de muito tempo para me convencer e fazer de mim um cristão”. Outras traduções, entretanto, discordam. A tradução que tomamos por padrão em nossos comentários bíblicos, a NVI, apesar de descrever: “Então Agripa disse a Paulo: “Você acha que em tão pouco tempo pode convencer-me a tornar-me cristão?”, traz, na nota de rodapé, a observação de que poderia ser traduzido por “por pouco você me convence a tornar-me cristão”. E examinando os textos na língua original, vemos que esta é a melhor tradução, para Atos 26:28.
Mas, sem tentarmos resolver o problema, permanece o fato de que alguns quase se entregam a Cristo, mas por fim deixam de fazê-lo.
Durante a Primeira Guerra Mundial, as forças navais britânicas e francesas receberam a tarefa de abrir os Dardanelos para possibilitar que os Aliados obtivessem o cereal necessário e ao mesmo tempo entregassem as armas e munições aos aliados russos. Depois de lutar e sofrer perdas moderadas, mas não excessivas, os Aliados chegaram ao principal forte turco e se envolveram num duelo de artilharia com ele. Mas no dia 19 de maio de 1917 retrocederam e, embora a campanha Gallipoli se arrastasse por mais um ano, acabou numa humilhante retirada dos Aliados.
Depois da guerra, os Aliados souberam que, noa ocasiaão de sua retirada, o forte turco estava a ponto de render-se. O seu armamento estava reduzido a menos de 30 bombas. Se o ataque tivesse continuado no dia seguinte, o forte teria caído e a guerra teria tomado um rumo completamente diferente.
Hebreus 10:38 nos fala daqueles que, em vez de prosseguirem no ataque da guerra espiritual até obter a vitória, retiram-se e se perdem.
Paradoxalmente, a vitória nessa guerra significa rendição – uma rendição total do eu a Cristo. É trágico o fato de que muitos cristãos professos haverão de perder-se porque deixaram de continuar atacando até à vitória final. Nesta guerra, quase mas não completamente salvo significa estar não quase mas completamente perdido.
Fico feliz porque o seguinte verso, Hebreus 10:39, termina com um tom positivo. O texto prossegue assim: “Nós, porém, não somos dos que retrocedem e são destruídos, mas dos que crêem e são salvos”.
Que você e eu tenhamos essa experiência na guerra espiritual em que estamos envolvidos.
Fonte: Donald Manssell, “A Certeza do Amanhecer”, 145.
Valdeci Júnior
Fátima Silva