-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
10
|Miquéias 4:10|
Murehdi ja huokaa sinä, Zionin tytär, niinkuin synnyttäväinen: sillä sinun täytyy mennä ulos kaupungista ja kedolla asua, ja mennä hamaan Babeliin; mutta sinä päästetään taas sieltä, siellä on Herra sinun päästävä sinun vihollises kädestä.
-
11
|Miquéias 4:11|
Sillä monet pakanat pitää kokoontuman sinua vastaan, ja sanoman: hän on alttiiksi annettu, me tahdomme meidän himomme nähdä Zionista.
-
12
|Miquéias 4:12|
Mutta ei he Herran ajatuksista mitään tiedä, eikä ota vaaria hänen neuvostansa; sillä hän on hakenut heitä kokoon, niinkuin lyhteet riiheen.
-
13
|Miquéias 4:13|
Sentähden nouse ja tapa riihtä sinä Zionin tytär; sillä minä tahdon sinulle tehdä rautaiset sarvet ja vaskiset kynnet, ettäs paljon kansaa runtelet. Niin minä tahdon myös heidän tavaransa alttiiksi antaa Herralle, ja heidän hyvyytensä kaiken maailman hallitsialle.
-
1
|Miquéias 5:1|
(H4:14) Mutta hankitse nyt, sinä sotanainen: sillä meitä piiritetään; ja Israelin tuomaria vitsalla poskelle lyödään.
-
2
|Miquéias 5:2|
(H5:1) Ja sinä, Betlehem Ephrata, joka vähäinen olet Juudan tuhanten seassa, sinusta on minulle se tuleva, joka Israelissa on hallitsia oleva, jonka uloskäymys on ollut alusta ja ijankaikkisuudesta.
-
3
|Miquéias 5:3|
(H5:2) Hän antaa heitä siihen aikaan asti vaivattaa, kuin se on synnyttänyt, jonka pitää synnyttämän; ja jääneet hänen veljistänsä pitää tuleman jälleen Israelin lasten tykö.
-
4
|Miquéias 5:4|
(H5:3) Mutta hän on astuva edes, ja kaitseva Herran väkevyyden kautta, ja Herran Jumalansa nimen korkeuden kautta, ja heidän pitää levossa asuman; sillä hän on nyt kuuluisaksi tuleva niin lavialta kuin maailma on.
-
5
|Miquéias 5:5|
(H5:4) Me saamme myös rauhan Assurilta, joka nyt meidän maallemme tullut on, ja meidän huoneemme tallannut on; sillä häntä vastaan pitää seitsemän paimenta ja kahdeksan päämiestä herätettämän.
-
6
|Miquéias 5:6|
(H5:5) Jotka Assurin maan miekalla hävittävät, ja Nimrodin maan heidän omissansa; niin me Assurista päästetyksi tulemme, joka meidän maallemme tullut on, ja meidän rajamme tallannut on.
-
-
Sugestões
Clique para ler Marcos 1-3
13 de outubro LAB 652
CYRUS MCCORMICK
Mateus 27-28
Somos pais. E sabemos que, como seres humanos, nós pais falhamos. Não somos perfeitos. Há um anseio por um pai perfeito. Mas será que ele existe? Para pensarmos sobre isto, quero destacar Mateus 28:20: “Eu estarei com vocês até o fim dos tempos”, e contar-lhe a seguinte história, que li num material que foi escrito para infantes que ainda dependem dos seus pais.
Com 22 anos de idade, Cyrus observava como seu pai, Robert McCormick, conferia cada porca e parafuso, casa roda, garra e correia da nova colheitadeira. As seis foices montadas numa barra de madeira reluziam naquela manhã ensolarada.
- Ela está pronta para rodar! – disse o Pastor McCormick.
Os cavalos esforçavam-se puxando a máquina vagarosamente pelo campo de grãos dourados. As garras pegavam os retos e fortes talos de trigo e os puxavam contra a faca.
- Olhe como vai! – Cyrus gritou.
- O verdadeiro teste está pela frente – disso o pai quando eles se aproxiamaram de um trecho do campo inclinado pelo vento.
Cyrus prendeu a respiração quando as foices passaram sobre os talos quebrados dos grãos espremendo-os sobre o chão.
- A coisa é um fracasso! – disse Robert McCormick, muito nervoso, sacudindo as rédeas dos cavalos, e trazendo a colheitadeira à cocheira. – Há vinte anos estou tentando fazer uma colheitadeira e sempre acaba como esta, um fracasso! Eu estou acabado.
- Mas, pai – objetou Cyrus – Ela cortou bem no início.
- E que adianta isto? – revidou o pai . – Nenhuma colheitadeira pode ser contada como um sucesso a menos que ela corte bem, chova ou faça sol, colhendo talos eretos ou grãos derrubados. Você não pode ter um campo feito sob medida. Você deveria saber disto, Cyrus.
- Sim, pai – respondeu Cyrus – mas eu ainda acho que deve haver uma maneira. Eu gostaria de tentar.
- Vá em frente – suspirou o pai, sacudindo os ombros. – Eu ficaria orgulhoso se meu filho tivesse sucesso onde fracassei.
Três anos depois, em 1834, Cyrus obteve sua patente para uma colheitadeira que trabalhava com sol ou chuva, com talos eretos ou grãos derrubados, em terra plana ou acidentada.
A vida, como os campos de cereais, não é feita sob medida. Há tempos agitados e dias chuvosos. Para ter sucesso, precisamos mais que um Deus de tempo bom. Necessitamos de um Deus para todas as estações. Alguém que pode erguer-nos quando estamos tortos e quebrados. Alguém que pode ajudar-nos quando estamos derrotados.
“Eu sou esta espécie de Deus”, disse Jesus, com Seu gesto estampado nos dois capítulos propostos para a leitura bíblica de hoje.
Leia!
Fonte: Dorothy E. Watts, Inspiração Juvenil 2003, “Meu Herói de Cada Dia”, 47.
Valdeci Júnior
Fátima Silva