-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
11
|Apocalipse 1:11|
Sanovan: minä olen A ja O, ensimäinen ja viimeinen. Mitäs näet, kirjoita kirjaan ja lähetä Asian seurakunnille, jotka Ephesossa ovat, ja Smyrnassa, ja Pergamossa, ja Tyatirassa, ja Sardissa, ja Philadelphiassa, ja Laodikeassa.
-
12
|Apocalipse 1:12|
Ja minä käännyin sitä ääntä katsomaan, joka minun kanssani puhui, ja minun kääntyessäni näin minä seitsemän kultaista kynttiläjalkaa,
-
13
|Apocalipse 1:13|
Ja kultaisten kynttiläjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, vaatetetun pitkällä hameella ja vyötetyn rinnoilta kultaisella vyöllä.
-
14
|Apocalipse 1:14|
Mutta hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkiat niinkuin valkia villa ja niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki,
-
15
|Apocalipse 1:15|
Ja hänen jalkansa valantovasken kaltaiset, niinkuin pätsissä palavaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljon veden kuohina.
-
16
|Apocalipse 1:16|
Ja seitsemän tähteä oli hänen oikiassa kädessänsä, ja hänen suustansa kävi ulos kaksiteräinen terävä miekka, ja hänen kasvonsa, niinkuin aurinko paistaa voimassansa.
-
17
|Apocalipse 1:17|
Ja kuin minä hänen näin, lankesin minä hänen jalkainsa eteen niinkuin kuollut, ja hän pani oikian kätensä minun päälleni ja sanoi minulle: älä pelkää, minä olen ensimäinen ja viimeinen,
-
18
|Apocalipse 1:18|
Ja elävä, ja olin kuollut, ja katso, minä olen elävä ijankaikkisesta ijankaikkiseen, amen! Ja minulla on helvetin ja kuoleman avaimet.
-
19
|Apocalipse 1:19|
Kirjoita, mitäs nähnyt olet, mitä nyt on, ja mitä tästälähin tapahtuva on;
-
20
|Apocalipse 1:20|
Se salaisuus niistä seitsemästä tähdestä, jotka sinä minun oikiassa kädessäni nähnyt olet, ja seitsemän kultaista kynttiläjalkaa. Ne seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit: ja ne seitsemän kynttiläjalkaa, jotka sinä nähnyt olet, ovat seitsemän seurakuntaa.
-
-
Sugestões
Clique para ler Apocalipse 4-6
22 de Dezembro LAB 722
INTRODUÇÃO AO LIVRO DO APOCALIPSE
Apocalipse 01-03
João introduz este livro como sendo uma “revelação de Jesus Cristo” como objetivo de “mostrar aos seus servos as coisas que em breve devem acontecer” (v. 1). Ao estudarmos este livro devemos ter a mente aberta para “enxergar” Jesus, o qual se “revela” como aquele que está no controle da grande controvérsia entre o bem e o mal; e não somente isto, mas também é o Redentor da humanidade, e Aquele que restaurará este planeta ao seu estado original, entregando-o para ser a morada permanente de todos quantos O aceitam como seu Salvador.
Apocalipse 3:1 pronuncia uma tríplice bênção: 1) “Feliz aquele quê lê.” Provavelmente é uma alusão à pessoa que fazia a leitura pública das Escrituras ou de uma Epístola (Col. 4:16;2 Tess.5:27); esta prática, aparentemente, era um reflexo do costume entre os judeus de ler “a lei e os profetas cada sábado” na sinagoga (Luc. 4:16,17; Atos 13:15,27. 15:21); 2) “aqueles que ouvem”. Naturalmente, os ouvintes seriam grandemente beneficiados com a mensagem de Apocalipse; 3) “E guardam o que nela está escrito”. Esta parece ser a maior bênção. Em Grego, a forma verbal dá idéia de “continuação”, guardar habitualmente, observar e obedecer as admoestações deste livro (comp. Mat. 7:21-24). Os versos 4-5 apresentam uma saudação inicial procedente da Santíssima Trindade. É como se dissessem: “Nós três vos oferecemos graça e paz”.
Mas o personagem central do Apocalipse é Jesus. Logo no incício do livro encontramos sete expressões para descrever a pessoa de Cristo:
1) Fiel testemunha;
2) Primogênito dos mortos;
3) Soberano dos reis da terra;
4) Aquele que nos ama;
5) Pelo seu sangue nos libertou dos nossos pecados;
6) Nos constituiu reino;
7) Sacerdotes para o seu Deus e Pai.
A interação de Jesus com o nosso planeta também é muito destacada no livro do Apocalipse. No primeiro capítulo, os versos 4-6 focalizam a primeira vinda de Jesus, enquanto o v. 7 descreve a Sua volta, na qual Ele buscará todos aqueles que escolheram negar este mundo e sofrer o que fosse, por amor do Seu nome.
Apocalipse 1:9 indica que, além de João, havia outros que também estavam sendo perseguidos “por causa da palavra de Deus”. João foi preso e exilado na ilha rochosa chamada Patmos, no mar Egeu, a uns 90 quilômetros da cidade de Éfeso. Mas mesmo assim, procurou encorajar seus irmãos sofredores, pois é através de “muitas tribulações” que nos “importa entrar no reino de Deus” (Mat. 4:17; Atos 14:22). E também. É através da “perseverança” e “paciência” que os crentes em Jesus herdarão o seu reino (Rom. 2:7; Apoc. 14:12).
Agora é a sua vez!
Valdeci Júnior
Fátima Silva