-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Esdras 9:1|
Kuin nämät kaikki olivat päätetyt, niin tulivat päämiehet minun tyköni ja sanoivat: Israelin kansa ja papit ja Leviläiset ei ole erinneet maan kansain, Kanaanealaisten, Hetiläisten, Pheresiläisten, Jebusilaisten, Ammonilaisten, Moabilaisten, Egyptiläisten ja Amorilaisten kauhistuksesta.
-
2
|Esdras 9:2|
Sillä he ovat ottaneet heidän tyttäriänsä itsellensä ja pojillensa ja ovat sekoittaneet pyhän siemenen maan kansain kanssa; ja heidän päämiehensä ja esivaltansa ovat kaikkein ensimäiset siinä pahassa teossa.
-
3
|Esdras 9:3|
Kuin minä sen kuulin, repäisin minä vaatteeni ja hameeni, ja repelin hiuksiani päästäni ja partaani ja istuin hämmästyksissä.
-
4
|Esdras 9:4|
Ja kaikki, jotka pelkäsivät Herran Israelin Jumalan sanaa, tulivat kokoon minun tyköni, jälleen tulleiden synnin tähden; ja minä istuin hämmästyksissä hamaan ehtoouhriin asti.
-
5
|Esdras 9:5|
Ja ehtoouhrin aikana nousin minä surkeudestani; ja kuin minä repäisin vaatteeni ja hameeni, lankesin minä polvilleni ja hajoitin käteni Herran minun Jumalani tykö,
-
6
|Esdras 9:6|
Ja sanoin: minun Jumalani! minä häpeen ja en kehtaa silmiäni nostaa sinun tykös, minun Jumalani; sillä meidän syntimme ovat enentyneet päämme ylitse ja meidän pahat tekomme ovat kasvaneet hamaan taivaaseen asti.
-
7
|Esdras 9:7|
Hamasta isäimme ajasta niin tähän päivään saakka olemme me olleet suurissa synneissä; ja meidän pahain töidemme tähden olemme me ja meidän kuninkaamme ja pappimme annetut maan kuningasten käsiin, ja miekkaan, ja vankeuteen ja ryöstöksi, ja meidän kasvomme häpiään, niinkuin tänäkin päivänä.
-
8
|Esdras 9:8|
Mutta nyt vähällä ajan rahdulla on meille armo tapahtunut Herralta meidän Jumalaltamme, että vielä on muutamia meistä jäljellä ja päässeitä, että hän antoi vielä vaarnan meille pyhään siaansa, että meidän Jumalamme valistais silmämme ja antais meille vähän virvoituksen orjuudessamme.
-
9
|Esdras 9:9|
Sillä me olemme orjat; ja orjuudessamme ei hyljännyt meitä meidän Jumalamme; ja hän on kääntänyt laupiuden meidän tykömme Persian kuningasten edessä, että he antoivat meidän elää, ja korottaa meidän Jumalamme huoneen, ja korjata jaonneet paikat, ja antoi meille aidan Juudassa ja Jerusalemissa.
-
10
|Esdras 9:10|
Mitä me siis sanomme, meidän Jumalamme, tästälähin? että me olemme hyljänneet sinun käskys,
-
-
Sugestões
Clique para ler Jó 11-14
05 de junho LAB 522
UM ENSINO MUITO PRECIOSO
JÓ 11-14
Em qualquer parte da Bíblia que você ler, pode tirar alguma gema preciosa, algo que pode ser aplicado na sua vida espiritual e outras áreas da vida. Então, não aceito a desculpa de que você não entra no programa de leitura bíblica porque existem partes difíceis, que parece que não dá para sacar nada de interessante. Alguns argumentam que é difícil, mas difícil é a situação de desvantagem e prejuízo por não ler a Bíblia como um todo.
Para provar como dá para extrair uma pérola de qualquer parte da Palavra de Deus, farei um destaque só da leitura bíblica de hoje que, para variar, é um daqueles trechos que muita gente arranja um monte de argumentos para não lê-los.
Veja o que está escrito em Jó 14:10-12: “Mas o homem morre, e morto permanece; dá o último suspiro e deixa de existir. Assim como a água do mar evapora e o leito do rio perde as águas e seca, assim o homem se deita e não se levanta; até quando os céus já não existirem, os homens não acordarão e não serão despertados do seu sono.”
Isso nos ensina sobre a doutrina bíblica da mortalidade da alma ou da imortalidade condicional da alma. Enquanto quase todo o mundo acredita que quem morreu não morreu, mas está vagando em algum lugar, na Bíblia não existe essa história de alma penada. Morreu, morreu! E ponto final até no dia da ressurreição. Aí, com a ressurreição, é outra história.
Na realidade, a resposta para a morte é a ressurreição, quando os justos receberão a imortalidade, em corpos recriados e perfeitos. A Bíblia ensina que não precisamos ficar admirados com isso, pois está chegando a hora em que todos os que estiverem nos túmulos ouvirão sua voz e sairão; os que fizeram o bem ressuscitarão para a vida, porque Deus tanto amou o mundo que deu o seu Filho Unigênito, para que todo o que nele crer não pereça, mas tenha a vida eterna. E os que fizeram o mal, ressuscitarão para ser condenados. Então, todos os que praticam a iniquidade serão destruídos para sempre.
A chance de escolher o destino eterno é só nesta vida e não sabemos quando ela termina. Que adianta ao homem ganhar o mundo inteiro e perder sua alma? Acontecerão somente duas ressurreições: a dos salvos e a dos perdidos. A primeira é a da glória; a segunda, a da vergonha. Quer fazer parte da primeira ressurreição? Encontrar um querido que se foi?
Você quer ter a vida eterna? Esta é a vida eterna: que conheçam o único Deus verdadeiro e a Cristo.
Valdeci Júnior
Fátima Silva