-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Esdras 9:1|
Kuin nämät kaikki olivat päätetyt, niin tulivat päämiehet minun tyköni ja sanoivat: Israelin kansa ja papit ja Leviläiset ei ole erinneet maan kansain, Kanaanealaisten, Hetiläisten, Pheresiläisten, Jebusilaisten, Ammonilaisten, Moabilaisten, Egyptiläisten ja Amorilaisten kauhistuksesta.
-
2
|Esdras 9:2|
Sillä he ovat ottaneet heidän tyttäriänsä itsellensä ja pojillensa ja ovat sekoittaneet pyhän siemenen maan kansain kanssa; ja heidän päämiehensä ja esivaltansa ovat kaikkein ensimäiset siinä pahassa teossa.
-
3
|Esdras 9:3|
Kuin minä sen kuulin, repäisin minä vaatteeni ja hameeni, ja repelin hiuksiani päästäni ja partaani ja istuin hämmästyksissä.
-
4
|Esdras 9:4|
Ja kaikki, jotka pelkäsivät Herran Israelin Jumalan sanaa, tulivat kokoon minun tyköni, jälleen tulleiden synnin tähden; ja minä istuin hämmästyksissä hamaan ehtoouhriin asti.
-
5
|Esdras 9:5|
Ja ehtoouhrin aikana nousin minä surkeudestani; ja kuin minä repäisin vaatteeni ja hameeni, lankesin minä polvilleni ja hajoitin käteni Herran minun Jumalani tykö,
-
6
|Esdras 9:6|
Ja sanoin: minun Jumalani! minä häpeen ja en kehtaa silmiäni nostaa sinun tykös, minun Jumalani; sillä meidän syntimme ovat enentyneet päämme ylitse ja meidän pahat tekomme ovat kasvaneet hamaan taivaaseen asti.
-
7
|Esdras 9:7|
Hamasta isäimme ajasta niin tähän päivään saakka olemme me olleet suurissa synneissä; ja meidän pahain töidemme tähden olemme me ja meidän kuninkaamme ja pappimme annetut maan kuningasten käsiin, ja miekkaan, ja vankeuteen ja ryöstöksi, ja meidän kasvomme häpiään, niinkuin tänäkin päivänä.
-
8
|Esdras 9:8|
Mutta nyt vähällä ajan rahdulla on meille armo tapahtunut Herralta meidän Jumalaltamme, että vielä on muutamia meistä jäljellä ja päässeitä, että hän antoi vielä vaarnan meille pyhään siaansa, että meidän Jumalamme valistais silmämme ja antais meille vähän virvoituksen orjuudessamme.
-
9
|Esdras 9:9|
Sillä me olemme orjat; ja orjuudessamme ei hyljännyt meitä meidän Jumalamme; ja hän on kääntänyt laupiuden meidän tykömme Persian kuningasten edessä, että he antoivat meidän elää, ja korottaa meidän Jumalamme huoneen, ja korjata jaonneet paikat, ja antoi meille aidan Juudassa ja Jerusalemissa.
-
10
|Esdras 9:10|
Mitä me siis sanomme, meidän Jumalamme, tästälähin? että me olemme hyljänneet sinun käskys,
-
-
Sugestões
Clique para ler Isaías 63-66
09 de agosto LAB 587
VAI SER MUITO BOM
Isaías 63-66
O que você vai ler aqui são comentários de algumas partes do texto dos quatro capítulos propostos para hoje.
Isaías 63:1-6: Nesse poema, o Senhor apresenta-se como o único vingador do Seu povo. Compare com Isaías 64. Edom simboliza todos os adversários de Deus, e não uma nação em particular. Pisar as uvas num lagar é o símbolo da punição dos ímpios. É a mesma metáfora usada em Apocalipse 14.
Isaías 63:7-19; 64: Depois que o mal é varrido, uma oração pela restauração das coisas. Naquele entendimento antigo, o trato de Deus para com Seu povo vem a ser uma relembrança que evidencia a própria benignidade infalível de Deus. É a confiança nestes atributos de Deus que inspira a oração de Isaías 64 e provoca a resposta de Deus logo em seguida.
Isaías 65: Expressões semelhantes a “novos céus e nova terra” podem ser encontradas em mais lugares no final desse livro. Essa expressão indica uma nova ordem das coisas no presente estado do mundo. Na mente do autor, o foco é a restauração da Jerusalém terrestre. Nessa nova ordem, a morte não iria cessar. As condições de vida é que seriam infinitamente melhores que as anteriores. Isso ajuda a compreender, por exemplo, o verso 20. Mas é evidente que, em um sentido secundário, há espaço para aplicar boa parte do texto de Isaías 65 como promessas de uma antecipação bíblica da felicidade que os remidos terão no Céu e na Nova Terra. O que não se pode é forçar cada verso de Isaías 65 como sendo primordialmente uma descrição das características da Nova Terra, ao pé da letra. Isso seria forçar a barra.
Isaías 66: Esse capítulo fecha o livro de Isaías. Ele também encerra a nossa leitura bíblica de hoje. É um texto que dispensa comentários. Todavia, para deixá-lo com água na boca, de vontade de fazer essa leitura por completo, eis um pequeno-grande excerto do mesmo: “Assim como os novos céus e a nova terra que vou criar serão duradouros diante de mim, declara o Senhor, assim serão duradouros os descendentes de vocês e o seu nome. De uma lua nova a outra e de um sábado a outro, toda a humanidade virá e se inclinará diante de mim, diz o Senhor.”
Já pensou? Quanta regalia! Viveremos na presença literalmente física do próprio Rei do Universo. Só bênção do Senhor! É isso que aguarda você. O que lhe resta mais? Louve a Deus por Seu infinito amor. Sirva-O com alegria. Leia Sua Palavra com disciplina, prepare-se, e até lá, naquele dia em que viveremos na luz de Jesus, o Senhor. Um abraço!
Valdeci Júnior
Fátima Silva