-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Esdras 9:1|
Kuin nämät kaikki olivat päätetyt, niin tulivat päämiehet minun tyköni ja sanoivat: Israelin kansa ja papit ja Leviläiset ei ole erinneet maan kansain, Kanaanealaisten, Hetiläisten, Pheresiläisten, Jebusilaisten, Ammonilaisten, Moabilaisten, Egyptiläisten ja Amorilaisten kauhistuksesta.
-
2
|Esdras 9:2|
Sillä he ovat ottaneet heidän tyttäriänsä itsellensä ja pojillensa ja ovat sekoittaneet pyhän siemenen maan kansain kanssa; ja heidän päämiehensä ja esivaltansa ovat kaikkein ensimäiset siinä pahassa teossa.
-
3
|Esdras 9:3|
Kuin minä sen kuulin, repäisin minä vaatteeni ja hameeni, ja repelin hiuksiani päästäni ja partaani ja istuin hämmästyksissä.
-
4
|Esdras 9:4|
Ja kaikki, jotka pelkäsivät Herran Israelin Jumalan sanaa, tulivat kokoon minun tyköni, jälleen tulleiden synnin tähden; ja minä istuin hämmästyksissä hamaan ehtoouhriin asti.
-
5
|Esdras 9:5|
Ja ehtoouhrin aikana nousin minä surkeudestani; ja kuin minä repäisin vaatteeni ja hameeni, lankesin minä polvilleni ja hajoitin käteni Herran minun Jumalani tykö,
-
6
|Esdras 9:6|
Ja sanoin: minun Jumalani! minä häpeen ja en kehtaa silmiäni nostaa sinun tykös, minun Jumalani; sillä meidän syntimme ovat enentyneet päämme ylitse ja meidän pahat tekomme ovat kasvaneet hamaan taivaaseen asti.
-
7
|Esdras 9:7|
Hamasta isäimme ajasta niin tähän päivään saakka olemme me olleet suurissa synneissä; ja meidän pahain töidemme tähden olemme me ja meidän kuninkaamme ja pappimme annetut maan kuningasten käsiin, ja miekkaan, ja vankeuteen ja ryöstöksi, ja meidän kasvomme häpiään, niinkuin tänäkin päivänä.
-
8
|Esdras 9:8|
Mutta nyt vähällä ajan rahdulla on meille armo tapahtunut Herralta meidän Jumalaltamme, että vielä on muutamia meistä jäljellä ja päässeitä, että hän antoi vielä vaarnan meille pyhään siaansa, että meidän Jumalamme valistais silmämme ja antais meille vähän virvoituksen orjuudessamme.
-
9
|Esdras 9:9|
Sillä me olemme orjat; ja orjuudessamme ei hyljännyt meitä meidän Jumalamme; ja hän on kääntänyt laupiuden meidän tykömme Persian kuningasten edessä, että he antoivat meidän elää, ja korottaa meidän Jumalamme huoneen, ja korjata jaonneet paikat, ja antoi meille aidan Juudassa ja Jerusalemissa.
-
10
|Esdras 9:10|
Mitä me siis sanomme, meidän Jumalamme, tästälähin? että me olemme hyljänneet sinun käskys,
-
-
Sugestões
Clique para ler Lucas 6-8
21 de outubro LAB 660
O QUE LUCAS 03-05 PODE SIGNIFICAR?
Lucas 03-05
No devocional de ontem, você leu sobre a idéia de vários autores consagrados no mundo da literatura cristã, por suas publicações editadas aos milhares, sobre o texto do evangelho de Lucas. Hoje, quero apresentar-lhe a opinião de alguns autores preciosos para mim, por serem meus amigos internautas, sobre, exatamente, a leitura de hoje.
André Santos, respondendo à pergunta “O que o texto da leitura bíblica de hoje representa para você?”, escreveu:
“Esse é um texto belíssimo! mas gostaria de destacar o 5:11 em que Simão pedro fora convidado por Jesus a Seguí-lo. É interessante notar o que Lucas narra : "deixou TUDO e segui-o". Será que estamos dispostos a tomar essa mesma atitude para seguir o Mestre? Deixar o que há de mais valioso para nós em prol do reino por amor de Cristo? Isto é a prioridade que Jesus deseja que nós tenhamos. Ele só aceita o primeiro lugar em nossas vidas. É só olharmos a palavra e notaremos em Jesus a priorização pelo reino, pelos interesses do Pai... Será que temos buscado a vontade do Pai ou temos buscado a Deus desejando barganhar com Ele o atendimento de nossos interesses? Reflita caro amigo, e peça ao Senhor que sonde seu coração [sic].”
Com certeza, amigo André, este é o grande desafio de cada um de nós, cristãos: ter a Jesus como prioridade autêntica. Só conheço um jeito de alcançarmos este enorme alvo. É quando nos tornamos íntimos com Ele, que vemos estas características nEle em nossa direção. Você é prioridade para Ele. O amor dEle por você é incondicional. Muito obrigado, André, por este seu comentário.
E aproveitando o gancho, quero também dizer aqui o que o texto de Lucas 03-05 significa para mim. Ele renova em mim o senso de missão. Sabe o que é isto? É a auto-motivação interior (dada por Deus, é claro) de ter como prioridade desgastar-se alegremente no trabalho da pregação do evangelho, de forma integral. Vejo isto este exemplo em João Batista , que deu a vida pelo ministério de Cristo, e não pelo dele mesmo. E posso ver também o senso de missão no próprio Jesus, tanto ao entregar-se à obra quanto ao, incansavelmente, chamar a outros para a mesma.
E termino com o anseio do email de Wellington Silva, de que, “com este texto da leitura bíblica de hoje, venhamos prosseguir no entendimento, para que cheguemos à aptidão de ensiná-lo na sinagoga, como Jesus o fazia”. Você tem este anseio, amigo? Não? Então, por favor, leia Lucas 03-05, e pense no que este texto precisa significar para você. Isto é o mais relevante.
Valdeci Júnior
Fátima Silva