-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Esdras 9:1|
Kuin nämät kaikki olivat päätetyt, niin tulivat päämiehet minun tyköni ja sanoivat: Israelin kansa ja papit ja Leviläiset ei ole erinneet maan kansain, Kanaanealaisten, Hetiläisten, Pheresiläisten, Jebusilaisten, Ammonilaisten, Moabilaisten, Egyptiläisten ja Amorilaisten kauhistuksesta.
-
2
|Esdras 9:2|
Sillä he ovat ottaneet heidän tyttäriänsä itsellensä ja pojillensa ja ovat sekoittaneet pyhän siemenen maan kansain kanssa; ja heidän päämiehensä ja esivaltansa ovat kaikkein ensimäiset siinä pahassa teossa.
-
3
|Esdras 9:3|
Kuin minä sen kuulin, repäisin minä vaatteeni ja hameeni, ja repelin hiuksiani päästäni ja partaani ja istuin hämmästyksissä.
-
4
|Esdras 9:4|
Ja kaikki, jotka pelkäsivät Herran Israelin Jumalan sanaa, tulivat kokoon minun tyköni, jälleen tulleiden synnin tähden; ja minä istuin hämmästyksissä hamaan ehtoouhriin asti.
-
5
|Esdras 9:5|
Ja ehtoouhrin aikana nousin minä surkeudestani; ja kuin minä repäisin vaatteeni ja hameeni, lankesin minä polvilleni ja hajoitin käteni Herran minun Jumalani tykö,
-
6
|Esdras 9:6|
Ja sanoin: minun Jumalani! minä häpeen ja en kehtaa silmiäni nostaa sinun tykös, minun Jumalani; sillä meidän syntimme ovat enentyneet päämme ylitse ja meidän pahat tekomme ovat kasvaneet hamaan taivaaseen asti.
-
7
|Esdras 9:7|
Hamasta isäimme ajasta niin tähän päivään saakka olemme me olleet suurissa synneissä; ja meidän pahain töidemme tähden olemme me ja meidän kuninkaamme ja pappimme annetut maan kuningasten käsiin, ja miekkaan, ja vankeuteen ja ryöstöksi, ja meidän kasvomme häpiään, niinkuin tänäkin päivänä.
-
8
|Esdras 9:8|
Mutta nyt vähällä ajan rahdulla on meille armo tapahtunut Herralta meidän Jumalaltamme, että vielä on muutamia meistä jäljellä ja päässeitä, että hän antoi vielä vaarnan meille pyhään siaansa, että meidän Jumalamme valistais silmämme ja antais meille vähän virvoituksen orjuudessamme.
-
9
|Esdras 9:9|
Sillä me olemme orjat; ja orjuudessamme ei hyljännyt meitä meidän Jumalamme; ja hän on kääntänyt laupiuden meidän tykömme Persian kuningasten edessä, että he antoivat meidän elää, ja korottaa meidän Jumalamme huoneen, ja korjata jaonneet paikat, ja antoi meille aidan Juudassa ja Jerusalemissa.
-
10
|Esdras 9:10|
Mitä me siis sanomme, meidän Jumalamme, tästälähin? että me olemme hyljänneet sinun käskys,
-
-
Sugestões
Clique para ler Apocalipse 12-14
25 de Dezembro LAB 725
CONFUSÃO NATALINA
Apocalipse 10-11
Dada a importância da data, vou comentar a leitura de hoje amanhã, e a de amanhã, hoje. “Ela estava grávida e gritava de dor, pois estava para dar à luz... Ela deu à luz um filho, um homem, que governará todas as nações com cetro de ferro. Seu filho foi arrebatado para junto de Deus e de seu trono... Então ouvi uma forte voz dos céus que dizia: ‘Agora veio a salvação, o poder e o Reino do nosso Deus, e a autoridade do seu Cristo’” (Apocalipse 12).
O que o Natal representa para a sociedade? Em primeiro lugar, comércio. Em segundo lugar, feriado cheio de festas. Estas duas coisas são vazias em significados. Aí é onde entramos, como cristãos, pois como cristianismo, lidamos com significados. E isso tem a ver com o “terceiro lugar”: o nascimento de Jesus. Quando um sem-igreja, que gosta de pensar mais um pouquinho e buscar saber o que este feriado e festas significam, esta é a resposta popular que encontra.
Então, imagine. Ele busca por significados, pois quer encontrar um significado que faça sentido para sua vida. Nos shoppings e lojas, vê uma pompa riquíssima, de encher os olhos, em comemoração à data, porém, vazia de significados. Nos clubes, reuniões de amigos e entretenimentos, encontra uma ‘alegria’ e uma confraternização tremendamente marcantes, também rasas em significados. Aí ele pensa: “bom, se o significado desta data é, principalmente, o nascimento do Cristo, então, vou até os cristãos”. E nessa, ele procura uma igreja cristã.
Assim, em sua busca, a primeira que encontra, para sua infelicidade, é uma igreja bem arraigada à tradição farisaica, cheia destes que discordam do Natal por razões desconexas. Chega, passa pela porta, salão adentro, e ninguém o nota (o que não é difícil de acontecer). Olha o ambiente. Na suposta casa de Cristo não há nada que lembre o nascimento dEle. Senta-se, e assiste a programação inteira. O estudo bíblico é sobre o povo do deserto (que coisa mais estranha, para este pós-moderno). O sermão é sobre um tal de “Espírito de Profecia” (o que é isso?). No encontro dos supostos Cristãos, na data (ou véspera) do nascimento dEle, ninguém fala sobre o assunto ou se alegra pelo mesmo. “Opa! Tô no Lugar Errado!”.
Que ironia mais incoerente. Muitos supostos cristãos acusam os próprios cristãos por comemorarem o Natal. Enquanto as pessoas do mundo secular sem religião falam de fraternidade, confraternização, amor, paz, alegria, família, passeio, festas e presentes, alguns destes religiosos aqui degladeiam-se em ataques de idéias (como donos da verdade), ofensas, indiferenças, friezas, apegos a regras legalistas, etc. Os não-cristãos demonstrando piedade. Os “cristãos” demonstrando falta de piedade. No sentido correto da palavra, quem são os ímpios?
Feliz Natal!
Valdeci Júnior
Fátima Silva