-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
36
|Esdras 8:36|
Ja he antoivat kuninkaan kirjat ja käskyn kuninkaan maaherroille ja päämiehille tällä puolella virtaa, ja korottivat kansan ja Jumalan huoneen.
-
1
|Esdras 9:1|
Kuin nämät kaikki olivat päätetyt, niin tulivat päämiehet minun tyköni ja sanoivat: Israelin kansa ja papit ja Leviläiset ei ole erinneet maan kansain, Kanaanealaisten, Hetiläisten, Pheresiläisten, Jebusilaisten, Ammonilaisten, Moabilaisten, Egyptiläisten ja Amorilaisten kauhistuksesta.
-
2
|Esdras 9:2|
Sillä he ovat ottaneet heidän tyttäriänsä itsellensä ja pojillensa ja ovat sekoittaneet pyhän siemenen maan kansain kanssa; ja heidän päämiehensä ja esivaltansa ovat kaikkein ensimäiset siinä pahassa teossa.
-
3
|Esdras 9:3|
Kuin minä sen kuulin, repäisin minä vaatteeni ja hameeni, ja repelin hiuksiani päästäni ja partaani ja istuin hämmästyksissä.
-
4
|Esdras 9:4|
Ja kaikki, jotka pelkäsivät Herran Israelin Jumalan sanaa, tulivat kokoon minun tyköni, jälleen tulleiden synnin tähden; ja minä istuin hämmästyksissä hamaan ehtoouhriin asti.
-
5
|Esdras 9:5|
Ja ehtoouhrin aikana nousin minä surkeudestani; ja kuin minä repäisin vaatteeni ja hameeni, lankesin minä polvilleni ja hajoitin käteni Herran minun Jumalani tykö,
-
6
|Esdras 9:6|
Ja sanoin: minun Jumalani! minä häpeen ja en kehtaa silmiäni nostaa sinun tykös, minun Jumalani; sillä meidän syntimme ovat enentyneet päämme ylitse ja meidän pahat tekomme ovat kasvaneet hamaan taivaaseen asti.
-
7
|Esdras 9:7|
Hamasta isäimme ajasta niin tähän päivään saakka olemme me olleet suurissa synneissä; ja meidän pahain töidemme tähden olemme me ja meidän kuninkaamme ja pappimme annetut maan kuningasten käsiin, ja miekkaan, ja vankeuteen ja ryöstöksi, ja meidän kasvomme häpiään, niinkuin tänäkin päivänä.
-
8
|Esdras 9:8|
Mutta nyt vähällä ajan rahdulla on meille armo tapahtunut Herralta meidän Jumalaltamme, että vielä on muutamia meistä jäljellä ja päässeitä, että hän antoi vielä vaarnan meille pyhään siaansa, että meidän Jumalamme valistais silmämme ja antais meille vähän virvoituksen orjuudessamme.
-
9
|Esdras 9:9|
Sillä me olemme orjat; ja orjuudessamme ei hyljännyt meitä meidän Jumalamme; ja hän on kääntänyt laupiuden meidän tykömme Persian kuningasten edessä, että he antoivat meidän elää, ja korottaa meidän Jumalamme huoneen, ja korjata jaonneet paikat, ja antoi meille aidan Juudassa ja Jerusalemissa.
-
-
Sugestões
Clique para ler Marcos 13-14
17 de outubro LAB 656
FONTE CONECTADA
Marcos 10-12
Hoje, enquanto dirigia-me para o trabalho, do rádio do meu carro, ouvia uma emissora evangélica transmitindo a leitura dos capítulos da atual leitura bíblica. Por instinto, eu estava na rodovia que vai de minha casa até a Novo Tempo. Mas em cenário mental, era como se eu estivesse de corpo presente naquela Palestina antiga, sentindo o cheiro agrícola, protegendo os olhos da luz solar, com os pés empoeirados, mastigando um pouco de sementes e ouvindo os ensinamentos de Cristo. Tal era a qualidade da produção de áudio que, oriunda daquela emissora, parecia realmente transportar-me no espaço e no tempo, para um contexto que, por ser desconhecido, surgia de minha criatividade intelectual.
Intelectual ou espiritual? Qual era (ou é) a fonte? O rádio? A rádio? O locutor? A Bíblia? Ou as informações históricas? Nada disso, mas algo bem além. É claro que o conteúdo de hoje trata-se de muita intelectualidade, pois, na íntegra vem a ser puramente ensinos do maior de todos os Mestres. Mas “intelectualidade” é um termo muito falível para dar crédito à verdadeira fonte. Todos os recursos humanos juntos não conseguiriam comunicar com tanto poder. Há algo um algo a mais, que faz com que a simples mensagem seja poderosa mensagem. Quer saber o quê?
Na própria leitura de hoje encontramos a resposta. “O próprio Davi [um dos autores bíblicos], falando pelo Espírito Santo, disse... (Marcos 15:35)”. Este verso é uma das chaves teológicas para abrir o espaço que deixa tornar-se conhecida a verdadeira autoria da Revelação: o Espírito Santo. É por isso que os hereges que não crêem no Espírito Santo são tão irredutíveis; por ignorarem o Único que lhes revelaria o que vem a ser relevante dos conteúdos religiosos. Pois, neste mundo tão confuso, como escolher o que é certo? Só mesmo estando conectado à Fonte correta.
Por certo você não se ache um profeta, e, por isso, não se veja sendo tão agraciado com uma revelação canônica. Mas você quer entender o que foi revelado, não quer? O Espírito Santo revela a Deus e todos os conhecimentos concernentes a Ele, aos profetas. Ao mesmo tempo, inspira os profetas a transmitirem (de forma escrita ou oral) tal mensagem. Por isso, a fonte da Inspiração também é Ele. E para que você entenda esta Revelação dada através da Inspiração profética, precisa ter a mente iluminada. Como Ele já é a fonte da Revelação e da Inspiração, quem, você pensa, que vem a ser a fonte da Iluminação?
Percebe o privilégio? O mesmo Espírito Santo que esteve com os profetas na autoria da leitura de hoje, pode estar com você, na leitura da mesma. Invoque-O!
Valdeci Júnior
Fátima Silva