-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Isaías 66:1|
Näin sanoo Herra: taivas on minun istuimeni, ja maa minun jalkaini astinlauta. Mikä siis on se huone, jonka te minulle rakennatte, eli mikä on minun leposiani?
-
2
|Isaías 66:2|
Ja minun käteni on kaikki nämät tehnyt ja kaikki nämät ovat tehdyt, sanoo Herra; mutta minä katson sen puoleen, joka raadollinen ja särjetyllä hengellä on, ja joka vapisee minun sanani edessä.
-
3
|Isaías 66:3|
Sillä joka härjän teurastaa, on niinkuin hän miehenkin tappais; joka lampaan uhraa, on niinkuin hän koiran niskat taittais; joka ruokauhria tuo, on niinkuin hän sian verta uhrais; joka pyhää savua muistelee, on niinkuin hän vääryyttä kiittäis: näitä he valitsevat teissänsä, ja heidän sielunsa mielistyy heidän kauhistuksiinsa.
-
4
|Isaías 66:4|
Sentähden tahdon minä myös valita heidän pilkkansa, ja jota he pelkäävät, sen saatan minä heidän päällensä; sentähden että minä kutsuin, ja ei kenkään vastannut, minä puhuin, ja ei he kuulleet. Ja he tekivät pahaa minun silmäini edessä, ja valitsivat, jota en minä tahtonut.
-
5
|Isaías 66:5|
Kuulkaat Herran sanaa te, jotka hänen sanaansa pelkäätte: teidän veljenne, jotka teitä vihasivat, ja eroittivat teidät heistänsä minun nimeni tähden, he sanovat: olkoon Herra ylistetty! vaan ilmaantukaan hän teidän iloonne; mutta heidän pitää häpiään tuleman.
-
6
|Isaías 66:6|
Sillä metelin ääni (pitää kuuluman) kaupungista, ääni templistä, Herran ääni, joka vihollisensa kostaa ansion jälkeen.
-
7
|Isaías 66:7|
Hän synnyttää ennenkuin hän saa kivun; hän synnyttää pojan ennenkuin hänen kipunsa tulee.
-
8
|Isaías 66:8|
Kuka on ikänä senkaltaista kuullut? kuka on ikänä senkaltaista nähnyt? Saaneeko koko maa yhtenä päivänä synnyttämisen kivun? syntyneekö kaikki kansa yhtä haavaa? kuitenkin on Zion, saatuansa synnyttämisen kivun, myös synnyttänyt.
-
9
|Isaías 66:9|
Eikö minun, joka muut saatan synnyttämään, pitäisi itse myös synyttämän? sanoo Herra; pitäiskö minun antaman muiden synnyttää, ja itse hedelmätöin oleman? sanoo sinun Jumalas.
-
10
|Isaías 66:10|
Iloitkaat Jerusalemin kanssa, ja ihastukaat hänestä kaikki, jotka häntä rakastatte; iloitkaat suuresti hänen kanssansa kaikki te, jotka tähänasti olette hänen tähtensä murheelliset olleet.
-
-
Sugestões
Clique para ler 1 Coríntios 1-4
20 de novembro LAB 690
CONCLUINDO ROMANOS
Romanos 14-16
Que diremos, pois, ao concluirmos Romanos? Que Romanos é uma carta de contrastes. Paulo parece se sentir bem em confrontar-nos com imagens contrastantes e metáforas. Por exemplo, Os capítulos 14 e 15 contrastam o julgamento e o desprezo com a aceitação amorosa. São muitos os contrastes. Creio que, por si mesmo, você pode detectar vários deles. Mas, o que vamos fazer com todos eles?
Em cada um destes contrastes o apóstolo, além de nos confrontar com uma escolha, vai mais além. Ele nos encoraja com a boa notícia de que Deus pode nos fortalecer (16:25) e estabelecer (14:4). O caminho de justificação pela fé, de liberdade da ira, de circuncisão do coração, de identidade com Cristo, de serviço a Deus, de vida no espírito, de vida sem condenação, de vida de herdeiro, de luz, de um amor envolvente que faz com que até mesmo aqueles que discordam dele sejam por ele mesmo bem-vindos, e de transformação em um sacrifício vivo, que agrada a Deus, pode ser nosso.
Percebe? Continue, você mesmo, a refletir sobre cada uma destas metáforas, imagens e promessas. Renove o seu compromisso no caminho cristão. A graça de Deus é o “mais-grátis” de todos os presentes. Mas para aceitar o dom é preciso dar uma resposta de fé. E esta dádiva é para cada um de nós. Ninguém fica de fora. Misericórdia para todos! Que bela notícia!
Cada uma destas metáforas leva-nos a antecipar as conseqüências de aceitar este evangelho. Nesta comunhão, podemos prever um novo relacionamento com Deus, no qual nós O experimentamos com o Pai amoroso que Ele tem sempre sido, em vez de um juiz condenantivo, que pensávamos que Ele era. Prevemos um novo relacionamento com o próximo, no qual reconhecemos cada pessoa como um irmão ou uma irmã, em vez de uma ameaça ou um inimigo. Mas talvez, a melhor de todas as novas é a de que, através do Espírito, estas visões podem se tornar realidade. Encontramos paz com Deus (5:1). Vivemos, no máximo que podemos, em paz com os outros (12:8). E este noticiar de uma nova vida ergue nossa visão para um futuro eterno muito maior, dando-nos, assim, esperança.
A minha oração por você, leitor de Romanos, é simplesmente a oração de Paulo, encontrada em Romanos 15:13: “Que o Deus da esperança os encha de toda alegria e paz, por sua confiança nele, para que vocês transbordem de esperança, pelo poder do Espírito Santo”. Além de retirar de Romanos as belas reflexões sobre as ricas metáforas, retire, você também, a sua oração.
Fonte: John Brunt, The Abundant Life Bible Amplifier – Romans, Pacific Press, páginas 279 e 280.
Valdeci Júnior
Fátima Silva