-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
4
|Jonas 2:4|
(H2:5) Minä ajattelin minuni hyljätyksi sinun silmäis edestä; kuitenkin saan minä vielä nähdä sinun pyhän templis.
-
5
|Jonas 2:5|
(H2:6) Vedet piirsivät minua ympäri sieluuni asti; syvyydet piirittivät minun; kaislisto peitti minun pääni.
-
6
|Jonas 2:6|
(H2:7) Minä vajosin vuorten perustukseen asti; maa salpasi minun teljillänsä ijankaikkisesti; mutta sinä otit minun elämäni ulos kadotuksesta, Herra minun Jumalani.
-
7
|Jonas 2:7|
(H2:8) Kuin minun sieluni epäili minussa, niin minä muistin Herraa; ja minun rukoukseni tuli sinun tykös, sinun pyhään templiis.
-
8
|Jonas 2:8|
(H2:9) Mutta jotka luottavat tuhaan valheeseen, ne hylkäävät laupiuden itse kohtaansa.
-
9
|Jonas 2:9|
(H2:10) Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksella, minä tahdon maksaa lupaukseni; Herran tykönä on apu.
-
10
|Jonas 2:10|
(H2:11) Ja Herra sanoi kalalle, että hän oksensi Jonan maan päälle.
-
1
|Jonas 3:1|
Niin Herran sana tapahtui toisen kerran Jonalle ja sanoi:
-
2
|Jonas 3:2|
Nouse, mene suureen kaupunkiin Niniveen, saarnaamaan siellä sitä saarnaa, jonka minä sinulle sanon.
-
3
|Jonas 3:3|
Silloin Jona nousi ja meni Niniveen Herran sanan jälkeen. Ja Ninive oli Jumalan suuri kaupunki, kolmen päiväkunnan matka.
-
-
Sugestões
Clique para ler Apocalipse 22-22