-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Daniel 11:1|
Niin minä myös seisoin hänen kanssansa ensimäisenä Dariuksen Mediläisen vuotena, auttamassa ja vahvistamassa häntä.
-
2
|Daniel 11:2|
Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso, kolme kuningasta pitää vielä Persiassa oleman, vaan neljäs saa enemmän rikkautta, kuin kaikki muut. Ja koska hän rikkaudessansa väkeväksi tulee, nostaa hän kaikki Grekan valtakuntaa vastaan.
-
3
|Daniel 11:3|
Sen perästä tulee voimallinen kuningas ja voimallisesti hallitsee. Ja mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
-
4
|Daniel 11:4|
Ja kuin hän korkeimmalle joutunut on, särjetään hänen valtakuntansa ja jaetaan neljään taivaan tuuleen. Ei hänen jälkeen tulevaisillensa eikä senkaltaisella voimalla, mikä hänellä ollut on, sillä hänen valtakuntansa hävitetään, ja tulee muiden osaksi.
-
5
|Daniel 11:5|
Ja etelän kuningas, joka yksi hänen päämiehistänsä on, tulee voimalliseksi. Mutta häntä vastaan tulee myös yksi väkeväksi ja hallitsee, jonka valta on suuri.
-
6
|Daniel 11:6|
Mutta monikahtain vuotten jälkeen yhdistävät he itsensä toinen toisensa kanssa. Ja etelän kuninkaan tytär tulee pohjan kuninkaan tykö ystävyyttä tekemään. Mutta ei hän pysy käsivarren voimassa. Eikä hänen käsivartensa ole pysyväinen, vaan hän hyljätään niiden kanssa, jotka hänen tuoneet ovat ja sen kanssa, joka hänen siittänyt on ja niiden kanssa, jotka hänen hetkeksi aikaa vahvistaneet olivat.
-
7
|Daniel 11:7|
Mutta vesa tulee hänen suvustansa, joka tulee sotajoukon voimalla ja menee pohjan kuninkaan vahvoihin paikkoihin ja toimittaa ja voittaa.
-
8
|Daniel 11:8|
Ja vie pois heidän jumalansa ja ruhtinaansa ja kalliit kappaleensa hopian ja kullan Egyptiin ja menestyy monikahdat vuodet pohjan kuningasta vastaan.
-
9
|Daniel 11:9|
Ja kuin etelän kuningas on vaeltanut hänen valtakuntansa lävitse, palajaa hän omalle maallensa.
-
10
|Daniel 11:10|
Vaan hänen poikansa vihastuvat ja kokoovat suuren sotajoukon, ja yksi tulee ja menee edeskäsin niinkuin virta ja taas kehoittaa muut vihaan valtakuntaansa vastaan.
-
-
Sugestões
Clique para ler 1 Coríntios 1-4
20 de novembro LAB 690
CONCLUINDO ROMANOS
Romanos 14-16
Que diremos, pois, ao concluirmos Romanos? Que Romanos é uma carta de contrastes. Paulo parece se sentir bem em confrontar-nos com imagens contrastantes e metáforas. Por exemplo, Os capítulos 14 e 15 contrastam o julgamento e o desprezo com a aceitação amorosa. São muitos os contrastes. Creio que, por si mesmo, você pode detectar vários deles. Mas, o que vamos fazer com todos eles?
Em cada um destes contrastes o apóstolo, além de nos confrontar com uma escolha, vai mais além. Ele nos encoraja com a boa notícia de que Deus pode nos fortalecer (16:25) e estabelecer (14:4). O caminho de justificação pela fé, de liberdade da ira, de circuncisão do coração, de identidade com Cristo, de serviço a Deus, de vida no espírito, de vida sem condenação, de vida de herdeiro, de luz, de um amor envolvente que faz com que até mesmo aqueles que discordam dele sejam por ele mesmo bem-vindos, e de transformação em um sacrifício vivo, que agrada a Deus, pode ser nosso.
Percebe? Continue, você mesmo, a refletir sobre cada uma destas metáforas, imagens e promessas. Renove o seu compromisso no caminho cristão. A graça de Deus é o “mais-grátis” de todos os presentes. Mas para aceitar o dom é preciso dar uma resposta de fé. E esta dádiva é para cada um de nós. Ninguém fica de fora. Misericórdia para todos! Que bela notícia!
Cada uma destas metáforas leva-nos a antecipar as conseqüências de aceitar este evangelho. Nesta comunhão, podemos prever um novo relacionamento com Deus, no qual nós O experimentamos com o Pai amoroso que Ele tem sempre sido, em vez de um juiz condenantivo, que pensávamos que Ele era. Prevemos um novo relacionamento com o próximo, no qual reconhecemos cada pessoa como um irmão ou uma irmã, em vez de uma ameaça ou um inimigo. Mas talvez, a melhor de todas as novas é a de que, através do Espírito, estas visões podem se tornar realidade. Encontramos paz com Deus (5:1). Vivemos, no máximo que podemos, em paz com os outros (12:8). E este noticiar de uma nova vida ergue nossa visão para um futuro eterno muito maior, dando-nos, assim, esperança.
A minha oração por você, leitor de Romanos, é simplesmente a oração de Paulo, encontrada em Romanos 15:13: “Que o Deus da esperança os encha de toda alegria e paz, por sua confiança nele, para que vocês transbordem de esperança, pelo poder do Espírito Santo”. Além de retirar de Romanos as belas reflexões sobre as ricas metáforas, retire, você também, a sua oração.
Fonte: John Brunt, The Abundant Life Bible Amplifier – Romans, Pacific Press, páginas 279 e 280.
Valdeci Júnior
Fátima Silva