-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
11
|Daniel 4:11|
(H4:8) Se oli suuri ja paksu puu. Sen korkeus ulottui taivaasen asti ja näkyi koko maan ääriin.
-
12
|Daniel 4:12|
(H4:9) Sen oksat olivat kauniit, ja kantoivat paljon hedelmää, josta kaikki syödä saivat; kaikki eläimet kedolla löysivät varjon sen alla, ja taivaan linnut istuivat sen oksilla, ja kaikki liha elätti itsensä siitä.
-
13
|Daniel 4:13|
(H4:10) Ja minä näin yhden näyn minun vuoteessani, ja katso, pyhä vartia tuli alas taivaasta.
-
14
|Daniel 4:14|
(H4:11) Se huusi korkiasti ja sanoi näin: Hakatkaat se puu poikki ja karsikaat oksat ja repikäät lehdet ja hajoittakaat sen hedelmät, että eläimet sen alta lähtisivät pois, ja linnut sen oksilta.
-
15
|Daniel 4:15|
(H4:12) Kuitenkin jättäkäät kanto juurinensa maahan, mutta hänen pitää rautaisissa ja vaskisissa kahleissa kedolla ruohossa käymän. Hänen pitää makaaman taivaan kasteen alla ja kastuman ja ruokkiman itsensä eläinten kanssa maan ruohoista.
-
16
|Daniel 4:16|
(H4:13) Ja ihmisen sydän pitää otettaman häneltä pois ja eläimen sydän hänelle jälleen annettaman; siihenasti että seitsemän aikaa häneltä kuluneet ovat.
-
17
|Daniel 4:17|
(H4:14) Se on vartiain neuvossa päätetty, ja pyhäin kanssa puheessa vahvistettu, että elävät tuntisivat Ylimmäisellä vallan olevan ihmisten valtakuntain päälle, ja antavan ne kellenkä hän tahtoo, ja että hän asettaa kaikkein nöyrimmän ihmisen niiden päälle.
-
18
|Daniel 4:18|
(H4:15) Tämän unen olen minä kuningas Nebukadnetsar nähnyt. Vaan sinä Belsatsar sano sen selitys; sillä kaikki viisaat minun valtakunnassani ei taida minulle ilmoittaa sen selitystä; vaan sinä kyllä taidat, sillä pyhäin jumalain henki on sinun tykönäs.
-
19
|Daniel 4:19|
(H4:16) Silloin hämmästyi Daniel, joka Belsatsariksi kutsuttiin, hetkeksi aikaa, ja hänen ajatuksensa saattivat hänet murheelliseksi. Mutta kuningas sanoi: Belsatsar, se uni ja sen selitys ei mahda sinua murheelliseksi saattaa. Belsatsar vastasi ja sanoi: Ah minun herrani, tämä uni olkoon sinun vihollisilles ja sen selitys sinun vainoojilles!
-
20
|Daniel 4:20|
(H4:17) Se puu, jonkas nähnyt olet, että se suuri ja paksu oli, ja hänen korkeutensa taivaasen ulottui, ja näytti itsensä kaiken maan päälle.
-
-
Sugestões
Clique para ler Marcos 1-3
13 de outubro LAB 652
CYRUS MCCORMICK
Mateus 27-28
Somos pais. E sabemos que, como seres humanos, nós pais falhamos. Não somos perfeitos. Há um anseio por um pai perfeito. Mas será que ele existe? Para pensarmos sobre isto, quero destacar Mateus 28:20: “Eu estarei com vocês até o fim dos tempos”, e contar-lhe a seguinte história, que li num material que foi escrito para infantes que ainda dependem dos seus pais.
Com 22 anos de idade, Cyrus observava como seu pai, Robert McCormick, conferia cada porca e parafuso, casa roda, garra e correia da nova colheitadeira. As seis foices montadas numa barra de madeira reluziam naquela manhã ensolarada.
- Ela está pronta para rodar! – disse o Pastor McCormick.
Os cavalos esforçavam-se puxando a máquina vagarosamente pelo campo de grãos dourados. As garras pegavam os retos e fortes talos de trigo e os puxavam contra a faca.
- Olhe como vai! – Cyrus gritou.
- O verdadeiro teste está pela frente – disso o pai quando eles se aproxiamaram de um trecho do campo inclinado pelo vento.
Cyrus prendeu a respiração quando as foices passaram sobre os talos quebrados dos grãos espremendo-os sobre o chão.
- A coisa é um fracasso! – disse Robert McCormick, muito nervoso, sacudindo as rédeas dos cavalos, e trazendo a colheitadeira à cocheira. – Há vinte anos estou tentando fazer uma colheitadeira e sempre acaba como esta, um fracasso! Eu estou acabado.
- Mas, pai – objetou Cyrus – Ela cortou bem no início.
- E que adianta isto? – revidou o pai . – Nenhuma colheitadeira pode ser contada como um sucesso a menos que ela corte bem, chova ou faça sol, colhendo talos eretos ou grãos derrubados. Você não pode ter um campo feito sob medida. Você deveria saber disto, Cyrus.
- Sim, pai – respondeu Cyrus – mas eu ainda acho que deve haver uma maneira. Eu gostaria de tentar.
- Vá em frente – suspirou o pai, sacudindo os ombros. – Eu ficaria orgulhoso se meu filho tivesse sucesso onde fracassei.
Três anos depois, em 1834, Cyrus obteve sua patente para uma colheitadeira que trabalhava com sol ou chuva, com talos eretos ou grãos derrubados, em terra plana ou acidentada.
A vida, como os campos de cereais, não é feita sob medida. Há tempos agitados e dias chuvosos. Para ter sucesso, precisamos mais que um Deus de tempo bom. Necessitamos de um Deus para todas as estações. Alguém que pode erguer-nos quando estamos tortos e quebrados. Alguém que pode ajudar-nos quando estamos derrotados.
“Eu sou esta espécie de Deus”, disse Jesus, com Seu gesto estampado nos dois capítulos propostos para a leitura bíblica de hoje.
Leia!
Fonte: Dorothy E. Watts, Inspiração Juvenil 2003, “Meu Herói de Cada Dia”, 47.
Valdeci Júnior
Fátima Silva