-
Leia por capítulosComentário sobre a Leitura Bíblica de Hoje
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
1
|Deuteronômio 7:1|
Kuin Herra sinun Jumalas vie sinun siihen maahan, johon sinä tulet omistamaan sitä, ja ajaa paljon kansaa ulos sinun edestäs: Hetiläiset, Girgasilaiset, Amorilaiset, Kanaanilaiset, Pheresiläiset, Heviläisetja Jebusilaiset, seitsemän kansaa,jotka sinua suuremmat ja väkevämmät ovat;
-
2
|Deuteronômio 7:2|
Ja kuin Herra sinun Jumalas antaa heidät sinun etees, ja sinä lyöt heitä, niin sinun pitää peräti hukuttaman heitä, niinkuin kirotuita, ja ei tekemän yhtäkään liittoa heidän kanssansa, eikä armahtaman heitä.
-
3
|Deuteronômio 7:3|
Ja ei sinun pidä heimolaisuuteen antaman sinuas heidän kanssansa: sinun tyttäriäs ei sinun pidä antaman heidän pojillensa,ja heidän tyttäriänsä ei pidä sinun ottaman pojilles.
-
4
|Deuteronômio 7:4|
Sillä he viettelevät sinun poikas minun tyköäni, palvelemaan muukalaisia jumalia; niin julmistuu Herran viha teidän päällenne ja nopiasti hukuttaa teidät.
-
5
|Deuteronômio 7:5|
Mutta näin pitää teidän tekemän heille: heidän alttarinsa pitää teidän kukistaman ja heidän patsaansa rikkoman, niin myös heidän metsistönsä hakkaaman, ja heidän epäjumalansa kuvat tulella polttaman.
-
6
|Deuteronômio 7:6|
Sillä sinä olet pyhä kansa Herralle sinun Jumalalles: sinun on Herra sinun Jumalas valinnut omaksi kansaksensa kaikista kansoista, jotka asuvat maan päällä.
-
7
|Deuteronômio 7:7|
Ei ole Herra mielistynyt teihin ja valinnut teitä sentähden, että teidän lukunne on suurempi kuin kaikkein muiden kansain; sillä sinä olet vähin kaikista kansoista.
-
8
|Deuteronômio 7:8|
Mutta että Herra rakasti teitä ja pitää valansa, jonka hän vannoi teidän isillenne, johdatti hän teidät ulos väkevällä kädellä ja vapahti teidät orjuuden huoneesta, Pharaon Egyptin kuninkaan kädestä.
-
9
|Deuteronômio 7:9|
Niin sinun pitää tietämän, että Herra sinun Jumalas on Jumala, uskollinen Jumala, pitäväinen liiton ja laupiuden niiden kanssa, jotka häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä, tuhanteen polveen,
-
10
|Deuteronômio 7:10|
Ja kostaa niille, jotka häntä vihaavat, kasvoinsa edessä, niin että hän hukuttaa heitä, ja ei viivy kostamasta niille kasvoinsa edessä, jotka häntä vihaavat.
-
-
Sugestões
Clique para ler 1 Reis 3-4
11 de abril LAB 467
DE PÉ NAS RUÍNAS
1Reis 03-04
Houve um cara que era famoso e religioso. E tem muita gente que acha que a religião não é importante. Será? Hoje, quero apresentar-lhe alguém cuja vida e obras podem nos levar a refletir o que queremos definir para a nossa vida. E isso tem tudo a ver com a religião. Quer conhecê-lo?
Ele foi o mais célebre dos reis de Israel, o terceiro na lista dos monarcas e o segundo dos cinco filhos que Davi teve com Bate-Seba. Este foi Salomão, que deve ter reinado por volta de 971 a 931 a.C. Provavelmente tenha nascido em Jerusalém, bem antes que Davi chegasse ao final de seu reinado, mas que só aparece em cena mais tarde.
Davi tinha prometido a Bate-Seba que Salomão seria o sucessor, todavia a sucessão não foi anunciada oficialmente. Então, Adonias se proclamou rei pelo fato de que era o mais velho dos irmãos que, na ocasião, estavam vivos. Mas diante dessa pressão e dos posicionamentos de Natã e Bate-Seba, Davi mandou ungir Salomão e colocá-lo no trono, embora houvesse outra proclamação e unção por Davi, de maneira mais formal e pública, um pouco antes dele morrer.
Por ser mais sábio que todos os seus contemporâneos, Salomão foi reconhecido como um grande intelectual israelita. Em nenhum outro tempo da monarquia houve tanta oportunidade de contatos internacionais, tampouco tanta abundância e paz que inspirasse tantas obras literárias. Ele teve tempo para pensar. E além disso, a sabedoria concedida por Deus ajudou Salomão a receber honras e riquezas também.
O sábio começou a construir o templo em 966 a.C. Para tanto, gastou apenas poucos anos para concluir aquela estupenda obra. Foi nessa época que Deus apareceu pela segunda vez a Salomão e fez a promessa de que colocaria o Seu nome para sempre naquele templo. E ali também foi reafirmada a promessa de que a casa de Davi, agora passando por Salomão, estaria perpetuamente no trono, se guardassem os mandamentos de Deus.
Entretanto, infelizmente Salomão fez coisas que eram proibidas: tomou para si cavalos, mulheres e ouro em abundância. Ele caiu na tentação, não ouviu os conselhos de Deus, ficou orgulhoso e se entregou aos prazeres carnais do sexo e da idolatria. E o resultado foi que o reino, que a tantas custas tinha sido fortemente unificado, dividiu-se logo após sua morte.
Nessa fragmentação do reinado, muitas ruínas surgiram. Mas o interessante foi que as suas edificações religiosas foram as únicas que ficaram de pé. Isso não diz nada a você? Com que nível de seriedade você está tratando os assuntos religiosos da sua vida?
Embora existam fragmentos, permaneça de pé. Seja fiel!
Valdeci Júnior
Fátima Silva