-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
11
|Ester 1:11|
Tuomaan kuningatar Vastia kuninkaan eteen hänen kuninkaallisella kruunullansa, näyttääksensä kansalle ja päämiehille hänen kauneuttansa; sillä hän oli kaunis.
-
12
|Ester 1:12|
Mutta kuningatar Vasti ei tahtonut tulla kuninkaan käskyn jälkeen, kuin hän oli käskenyt kamaripalveliain kautta. Niin kuningas vihastui kovin, ja hänen vihansa syttyi hänessä.
-
13
|Ester 1:13|
Kuningas sanoi viisaille, jotka ymmärsivät maan tavat (sillä kuninkaan asia piti ratkaistaman kaikkein lain ja oikeuden ymmärtäväisten edessä;
-
14
|Ester 1:14|
Ja lähin häntä olivat: Karsena, Setar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Median päämiestä, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat ylimmäisinä valtakunnassa:)
-
15
|Ester 1:15|
Mitä kuningatar Vastille pitää tehtämän oikeuden jälkeen, ettei hän tehnyt kuningas Ahasveruksen sanan jälkeen, hänen kamaripalveliainsa kautta?
-
16
|Ester 1:16|
Niin sanoi Memukan kuninkaan ja päämiesten edessä: kuningatar Vasti ei ole ainoastansa tehnyt pahoin kuningasta vastaan, mutta myös kaikkia päämiehiä ja kaikkia kansoja vastaan, jotka ovat kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa.
-
17
|Ester 1:17|
Sillä tämä kuningattaren teko hajoo kaikkein vaimoin tykö, niin että hekin katsovat miehensä ylön silmäinsä edessä, ja sanovat: kuningas Ahasverus käski kuningatar Vastin tulla eteensä, mutta ei hän tullut.
-
18
|Ester 1:18|
Niin Persian ja Median päämiesten emännät sanovat tänäpänä kaikille kuninkaan päämiehille, kuin he kuulevat tämän kuningattaren teon; niin siitä tulee kyllä ylönkatsetta ja vihaa.
-
19
|Ester 1:19|
Jos siis kuninkaalle kelpaa, niin antakaan kuninkaallisen käskyn käydä ulos ja kirjoittaa Persian ja Median lakiin jota ei kenkään rikkoa tohdi: ettei Vasti pidä enää tuleman kuningas Ahasveruksen eteen, ja antakaan kuningas hänen valtakuntansa hänen lähimmäisellensä, joka on parempi häntä.
-
20
|Ester 1:20|
Ja tämä kuninkaan kirja, joka nyt tehdään, kuulukoon ympärinsä koko hänen valtakuntansa, joka suuri on: että jokainen vaimo pitäis miehensä kunniassa, suurten ja pienten seassa,
-
-
Sugestões
Clique para ler Gênesis 34-36
11 de janeiro LAB 377
EM BETEL
Gênesis 34-36
O que você espera encontrar na casa do agricultor? E na casa das noivas? Há tantas lojas com nomes assim! É casa disso, casa daquilo... Você já viu?
Casa dos parafusos – uma loja onde tem muita rosca. Mas sabemos que não é rosca de trigo, e sim de ferro. As roscas de comer ficam na casa dos pães, que pode ser, também, a casa da bolacha. Que não pode ser confundida com a casa da borracha. Eu já vi casa dos advogados, casa dos controles remotos, casa das almofadas, casa dos móveis usados... Casa, casa, casa...
São muitas as casas, mas qual delas é a mais importante? Não sei se você mora em casa ou apartamento, mas você sabia que no tempo desse povo da Bíblia sobre quem estamos lendo, não moravam em casas? Não era em apartamentos também. Eles não eram condôminos, eram nômades. Gente que nunca fixa residência e são como os beduínos, mudando pra lá e pra cá a vida inteira. Como não é fácil carregar uma casa de um lado para o outro, eles moravam em tendas, um tipo antigo de moradia, um modelo mais rústico de barraca.
Mas a palavra casa tem outros significados também. Por exemplo, se alguém fosse parente de Abraão ou descendente dele, poderia dizer que era alguém da casa de Abraão, ou seja, da família grande de Abraão, embora a pessoa estivesse vivendo cinco gerações ou cem anos depois do patriarca.
Outro tipo de casa era Betel, uma palavra hebraica que significa “casa de Deus”. É o nome de uma cidade cananéia da antiga região da Samaria, situada no centro da terra de Canaã, a noroeste da cidade de Ai, na estrada para Siquém, a trinta quilômetros ao sul de Siló e a vinte quilômetros ao norte de Jerusalém. Essa cidade é a mais mencionada na Bíblia. Betel, antigamente, era chamada de Luz. Foi o local onde Abraão armou a tenda e edificou seu primeiro altar para o Senhor; o mesmo lugar onde Jacó teve a visão de uma escada que ia até o céu. Nessa época, Jacó colocou o nome nesse lugar de Betel: casa de Deus. Anos depois, Betel veio a pertencer à tribo de Judá, passando a ser um dos lugares onde a Arca da Aliança, um símbolo da presença de Deus em Israel, permaneceu.
Na leitura de hoje tem um convite: “Venham! Vamos subir a Betel, ou seja, à casa de Deus.” Esse é um ótimo convite para nós. Ao fazer sua devoção pessoal, lendo sua Bíblia, estará se colocando na presença de Deus. Onde quer que você esteja, será a casa de Deus.
Valdeci Júnior
Fátima Silva