-
-
Suomen Raamattuopisto (1776) -
-
26
|Neemias 9:26|
Mutta he tulivat tottelemattomiksi ja vastahakoisiksi sinua vastaan, ja heittivät sinun lakis selkänsä taa, ja tappoivat sinun prophetas, jotka heidän edessänsä todistivat, että he olisivat kääntyneet sinun tykös; ja he suuresti häpäisivät sinua.
-
27
|Neemias 9:27|
Sentähden sinä annoit heitä vihollistensa käsiin, jotka heitä ahdistivat. Ja he huusivat sinua ahdistuksensa aikana, ja sinä kuulit taivaasta heitä, ja laupiutes tähden annoit sinä heille pelastajat, jotka heitä auttivat vihollistensa käsistä.
-
28
|Neemias 9:28|
Mutta kun he lepoon tulivat, palasivat he pahaa tekemään sinun edessäs: niin sinä hylkäsit heitä vihollistensa käsiin, jotka heitä hallitsivat. Niin he käänsivät heitänsä ja taas huusivat sinua, ja sinä kuulit heitä taivaasta ja pelastit heitä monta aikaa, sinun suuren laupiutes tähden.
-
29
|Neemias 9:29|
Ja sinä annoit heille tiettäväksi tehdä, että heidän piti kääntämän itsensä sinun lakis tykö; mutta he olivat ylpiät ja ei totelleet sinun käskyjäs, ja syntiä tekivät sinun tuomiotas vastaan, joita jos ihminen tekee, hän elää niissä; ja he käänsivät hartionsa ja kovensivat niskansa, ja ei totelleet.
-
30
|Neemias 9:30|
Ja sinä kärsit heitä monta ajastaikaa, ja annoit heille tehdä tiettäväksi henkes kautta sinun prophetaissas; mutta ei he ottaneet korviinsa; sentähden sinä annoit heitä maan kansain käsiin.
-
31
|Neemias 9:31|
Mutta suuren laupiutes tähden et sinä heitä peräti teloittanut eli hyljännyt; sillä sinä olet armollinen ja laupias Jumala.
-
32
|Neemias 9:32|
Nyt meidän Jumalamme! sinä suuri Jumala, väkevä ja peljättävä, joka pidät liiton ja laupiuden, älä vähäksy kaikkia niitä vaivoja, jotka meille ja meidän kuninkaillemme, päämiehillemme, papeillemme, prophetaillemme, isillemme ja kaikelle sinun kansalles, Assurin kuninkaan ajasta niin tähän päivään asti, tapahtuneet ovat.
-
33
|Neemias 9:33|
Sinä olet vanhurskas kaikissa niissä, mitkä sinä meidän päällemme olet tuonut; sillä sinä olet oiken tehnyt, mutta me olemme olleet jumalattomat.
-
34
|Neemias 9:34|
Ja meidän kuninkaamme, päämiehemme, meidän pappimme ja isämme ei ole tehneet sinun lakis jälkeen, eikä lukua pitäneet sinun käskyistäs ja todistuksistas, joita annoit heille ilmoitettaa.
-
35
|Neemias 9:35|
Ja ei he palvelleet sinua valtakunnassansa ja sinun suuressa hyvyydessäs, jonka sinä annoit heille, ja siinä avarassa ja lihavassa maassa, jonkas annoit heidän eteensä; ja ei he palanneet pahoista töistänsä.
-
-
Sugestões
Clique para ler Salmos 40-45
21 de junho LAB 538
CORAÍTAS
SALMOS 40-45
Deus é muito misericordioso. Jacó teve um filho chamado Levi. Toda a sua geração - netos, bisnetos, tataranetos... - eram chamados de levitas ou o povo da tribo de Levi. Todo esse povo era separado para trabalhar nos serviços sagrados de Deus. Era tanto um mandato do Senhor, como uma tradição muito forte entre eles. Nessa família, havia um homem chamado Corá. Ele viveu várias gerações depois. Também era levita, separado para o serviço santo. Hoje, é como se fosse um bispo, pastor, padre, etc. E o que esperamos desse tipo de pessoas? Boa conduta, caráter, exemplo espiritual, não é verdade?
Corá, durante aquela caminhada que os israelitas fizeram pelo deserto, participou e liderou uma rebelião contra os profetas, os representantes de Deus, Moisés e Arão. Isso aconteceu por pura inveja. Ele estava incomodado porque seu cargo era inferior ao cargo do seu parente Arão, que tinha sido designado como o sacerdote maior. Então, movido por essa inveja besta, recebeu o apoio de outros três revoltados, Datã, Abirão e On, que também queriam ter cargos importantes. No caso deles, foi só porque perceberam que eram rubenitas, da tribo do primogênito de Jacó, Rúben. Juntos, fizeram uma confusão entre o povo de Deus, e Corá foi castigado. Ele morreu em um terremoto.
O tempo passou, e anos depois (1Crônicas 6) Davi estava organizando quem iria fazer isso ou aquilo nos trabalhos do ministério de Deus. E chegou a hora de encontrar alguém para cuidar de um dos ministérios mais importantes na adoração: o ministério da música. O rei estava olhando, procurando... Quem poderia executar um ministério tão santo, tão sério? Deus deu uma dica para Davi. O Senhor sugeriu os coraítas! Imagine, os descendentes daquele camarada que tinha sido morto como símbolo da apostasia de rebelião!
Como Deus é misericordioso e justo! Ele julga individualmente. Não é porque o pai é um criminoso que Deus vai discriminar o filho. Cada um é cada um. Aliás, dos descendentes de Corá, tem outros grandes homens de Deus, como o profeta Samuel. Era um coreíta. Hemã, um cantor muito famoso no povo de Israel também era da família de Corá. Davi organizou os coraítas descendentes de Hemã como as pessoas responsáveis pela música do templo. Eles formavam um grande e bonito coral. E dentre as várias produções musicais dos coraítas, encontramos onze salmos que, inclusive, alguns deles estão na nossa leitura de hoje. A indicação deles está nos títulos ou no começo do Salmo.
Sabe o que isso indica? Não importa o quanto nos sintamos indignos ou pecadores. Cantemos esses salmos como louvor ao Senhor e sejamos “coraítas” restaurados por Jesus Cristo!
Valdeci Júnior
Fátima Silva